Onkos muilla tatuointeja ?

Uskontoon liittymätön keskustelu.

Valvoja: Moderaattorit

jariotus

Onkos muilla tatuointeja ?

Viesti Kirjoittaja jariotus »

:D

mjoo. tuli sitten otettua 48-vuotiaana se ihka-ensimmäinen tatuleeraus ja heräsi uteliaisuus senverran, että kuinka monella täällä lurkkivista on kuvia kehossaan ?

Omani on tuolla :
http://personal.inet.fi/yritys/spellbou ... s/j16.html

Löytyy myös irc-galtsusta profiilissani kuvaa tuosta, jonne toki voi haukutkin esittää ja suunnattomat nuhtelut :D

Kuvalla on tarina, joka on osa traagista elämääni. Kun en ymmärrä tatuointeja, joita otetaan siksi, että "ku se ois niinq ihq ja maqeeta"



http://irc-galleria.net/view.php?nick=J ... d=74916729

Toki olen valmistautunut ottamaan nuhtelun täälläkin vastaan :D
wolframium
Viestit: 1070
Liittynyt: 05.06.2007 17:22

Viesti Kirjoittaja wolframium »

Otan tatuoinnin heti kun keksin sellaisen aiheen/kuvan, jonka kanssa jaksan elää loppuelämäni. Olen jo 5 vuotta asiaa miettinyt, mutta en ole vieläkään päässyt minkäänlaiseen loppupäätelmään.
Erilaisten ja eri tavoin havainnoivien ihmisten on hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta ymmärtää toisiaan, koska he kutsuvat samaa asiaa eri nimillä ja eri asioita samalla nimellä.
wolframium
Viestit: 1070
Liittynyt: 05.06.2007 17:22

Viesti Kirjoittaja wolframium »

Tuo jariotuksen tatuointi on kyllä hieno, mutta mikähän mahtaa olla tarina valitun kuvan takana? Entä nuo siivet, vaikuttavat jotenkin hajoamispisteessä olevilta? Symboliikkaa?
Erilaisten ja eri tavoin havainnoivien ihmisten on hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta ymmärtää toisiaan, koska he kutsuvat samaa asiaa eri nimillä ja eri asioita samalla nimellä.
StereoX
Viestit: 143
Liittynyt: 28.04.2007 08:16
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja StereoX »

http://irc-galleria.net/view.php?nick=F ... d=25489221

Tolla on tarinakin.. tiedä vaan kiinnostaako se ketää :|
"hedelmistään puu tunnetaan"
possessed by Satan
Viestit: 43
Liittynyt: 28.09.2007 12:51
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja possessed by Satan »

Kuhan saan rahhoo nii vetäsen molemmat kädet täytee tatuointeja. On ollu mielessä jo jonku aikaa ideakkii tuohon projektiin 8)
Jesus Saves!!!...yeah right....
jariotus

Viesti Kirjoittaja jariotus »

wolframium kirjoitti:Tuo jariotuksen tatuointi on kyllä hieno, mutta mikähän mahtaa olla tarina valitun kuvan takana? Entä nuo siivet, vaikuttavat jotenkin hajoamispisteessä olevilta? Symboliikkaa?
noh, tässäpä tarina tatuoinnin takaa ja sen syystä.

27.10,1995 ajoin auto-onnettomuuden, jossa kuoli silloinen rakas vaimoni ja 1½-vuotias poikani. Syy : 2,8 promillea puhaltanut rekkakuski, joka ajoi päällemme. Minä ainoa joka jäi henkiin. Siipien symboliikka on se, että silloinen maailmani murskaantui kokonaan. Kaikki haaveet, kaikki kaunis, kaikki unelmat, todeksikin eletyt. :cry:

Siipien pitäisi esittää hajoavaa kiveä, koska silloinen rakkauteni on nykyään kiveen hakattuna. Siis jummarsitko ? ;)

tuo kuva on vielä kesken, koska sen alle tulee teksti Amor Vincit Omnia, jonka alle orkidean oksa.

että siinäpä lyhyesti kuvan taustat.

Sari ja Jami elävät lopun elämääni minussa ja sydämessäni. Minä uskon myös enkeleihin, joten koen heidät kulkemassa kanssani läpi tämän elämän omina enkeleinäni
Viimeksi muokannut jariotus, 08.02.2008 19:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
madgyver
Viestit: 289
Liittynyt: 30.04.2007 13:35

Viesti Kirjoittaja madgyver »

StereoX kirjoitti:http://irc-galleria.net/view.php?nick=F ... d=25489221

Tolla on tarinakin.. tiedä vaan kiinnostaako se ketää :|
Kerro ihmeessä, mua ainakin kiinnostaa :)
"Viime vuosina on miljoonista ihmisistä eri puolilla maailmaa tullut Jehovan todistajia. Kaikkien heidän pitäisi olla hyvin selvillä sen järjestön historiasta, jonka yhteydessä he ovat.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1994 sivu 16)
StereoX
Viestit: 143
Liittynyt: 28.04.2007 08:16
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja StereoX »

No siis se on feenikslinnun ja sydämen sekoitus. kuvaEli kuvastaa siis uudelleen syntymistä.
Aikoinaan ku pitkä suhde meni metsään ja tutustuin luopioihin, otin ton tatuoinnin merkitsi sille että nyt päätän omista asioistani, enkä kysy enää kenenkää lupaa miten elää tätä elämää. Sukulaiset oli aika järkyttyneitä kun saivat selville, eräissä sukujuhlissa, että tatuointi ei ole pesussa lähtevää mallia. Saivat sitten haukuttua minut ja kaikki tatuoidut alimpaan maanrakoon ja silloin tuli se olo.. hehe.. enpäs tarvi kenenkää lupaa.

E: pienessä sievässä ku kirjottaa, menee monasti uusiks
"hedelmistään puu tunnetaan"
wolframium
Viestit: 1070
Liittynyt: 05.06.2007 17:22

Viesti Kirjoittaja wolframium »

jariotus kirjoitti:kaikki
Enpä tajunnutkaan että tarina oli lopulta noin rankka. En voi sanoa muuta kuin, että hienoa kun jaoit sen meidän kanssa, se kosketti sydäntä...
Erilaisten ja eri tavoin havainnoivien ihmisten on hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta ymmärtää toisiaan, koska he kutsuvat samaa asiaa eri nimillä ja eri asioita samalla nimellä.
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Viesti Kirjoittaja Tony »

Tatuoinnit ovat ajatuksena kiehtovia, mutta en ole miettinyt sellaista itse välttämättä hakatuttaa. Josko elämäntilanteet ja oikea kuva joskus kohtaavat, en näkisi tuollaisen painattamiselle mitään estettä. Nyt sellaiseen en näe syytä, enkä koe mielekkäänä tatuoida ihooni ikuista tatuointia pelkän tatuoinnin takia.

StereoX:in ja jariotuksen tatuointeihin on enemmän kuin hyvä syy, ja jonkun tuollaisen ajatelman takia itsekin voisin tatuoinnin ottaa. Ikäänkuin virstanpylvääksi eletyn elämän tärkeimmästä tai liikuttavimmasta hetkestä. Voi tietenkin olla, että vapautuminen vt-seuran kahleista saa joskus symbolinsa ihoon tikattuna..

Sitä odotellessa...
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Viesti Kirjoittaja Tony »

wolframium kirjoitti:Enpä tajunnutkaan että tarina oli lopulta noin rankka. En voi sanoa muuta kuin, että hienoa kun jaoit sen meidän kanssa, se kosketti sydäntä...
Tähän on helppo yhtyä :!:
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Taskulamppu
Viestit: 32
Liittynyt: 08.02.2008 20:52

Viesti Kirjoittaja Taskulamppu »

Vau, olipas koskettavat tarinat jariotuksen ja StereoX:n tatuointien takana. Erilaiset, mutta molemmat sopivat tatskaksi... molemmat sellaisia asioita, jotka pysyvät varmaan lähtemättömästi mielessä, joten sellaisen takia voi ottaa lähtemättömän kuvan ihoonsakin.

Olen itse harkinnut pitkään tatskan ottamista, mutta haluan, että se on oikeasti sellainen jota voin katsella loppuelämäni. Tahtoisin jonkin pienen, vain muistuttamaan itselleni tärkeistä asioista. JT-aikoinani ajattelin, että jos tatskat olisivat hyväksyttäviä, haluaisin tetragrammin muistuttamaan Jehovasta. Näin jälkeenpäin ajateltuna olen tyytyväinen, ettei tullut hommattua julman juutalaisen heimojumalan nimeä kehooni. :shock:

Melkein yhtä pitkään olen miettinyt, että haluaisin kiinalaisen kirjoitusmerkin, joka tarkoittaa "toivoa". Toisin kuin tetragrammi-ajatus, tuo tuntuu vieläkin hyvältä. Vaikka kiinalaiset kirjoitusmerkit ovat vähän niin kuin klisee, olen aina tuntenut käsittämätöntä vetoa itämaisiin asioihin, ruokaan, uskontoon (silloinkin kun olin JT!), kulttuuriin, historiaan, jopa taistelulajeihin (tämäkin jo JT-aikoina!). Ja toivo on se asia, johon voin elämäni kiteyttää... niin kauan kun on toivoa, on elämää.

Jos tämä ajatus vaikuttaa hyvältä vielä vuoden parin päästä, voisin vaikka toteuttaa sen.
jariotus

Viesti Kirjoittaja jariotus »

wolframium kirjoitti:
jariotus kirjoitti:kaikki
Enpä tajunnutkaan että tarina oli lopulta noin rankka. En voi sanoa muuta kuin, että hienoa kun jaoit sen meidän kanssa, se kosketti sydäntä...
kiitos.

kiitos myös Tonylle ja Taskulampulle :)
wolframium
Viestit: 1070
Liittynyt: 05.06.2007 17:22

Viesti Kirjoittaja wolframium »

Taskulamppu kirjoitti:Melkein yhtä pitkään olen miettinyt, että haluaisin kiinalaisen kirjoitusmerkin, joka tarkoittaa "toivoa". Toisin kuin tetragrammi-ajatus, tuo tuntuu vieläkin hyvältä. Vaikka kiinalaiset kirjoitusmerkit ovat vähän niin kuin klisee, olen aina tuntenut käsittämätöntä vetoa itämaisiin asioihin, ruokaan, uskontoon (silloinkin kun olin JT!), kulttuuriin, historiaan, jopa taistelulajeihin (tämäkin jo JT-aikoina!). Ja toivo on se asia, johon voin elämäni kiteyttää... niin kauan kun on toivoa, on elämää.
Mikäli en olisi tällainen puoliateisti, niin olisin ehdottomasti buddhalainen.

BTW, osaatko muuten vulcanilaisen tervehdyksen? Kesarin ja nimettömän erottaminen on yllättävän vaikeaa...
Erilaisten ja eri tavoin havainnoivien ihmisten on hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta ymmärtää toisiaan, koska he kutsuvat samaa asiaa eri nimillä ja eri asioita samalla nimellä.
Aamu
Viestit: 215
Liittynyt: 23.05.2007 20:32
Paikkakunta: Ankh-Morpork

Viesti Kirjoittaja Aamu »

Rankka tarina, jariotus, traagisuudessaan kaunis. Kiitos jakamisesta.

Itselläni on pari tatuointia, toinen (itse tekemäni "riimukivilohikäärme") on vielä vähän kesken. Se symboloi minua itseäni ja yllätysyllätys rakastettuani. Tokihan kävi mielessä että entäs jos tulee katkera ero, mutta hälläpä väliä. Hän olisi silti ensirakkauteni ja sellaisena haluan hänet tatuoinnissani muistaa, oli loppu millainen tahansa. Toinen tatuointini on kelttiläissolmu, se on valmis, mutta suunniteltu siten, että sen ympärille voi sitä helposti jatkaa kunhan rahaa karttuu. :) Se kuva ei symboloi yhtään mitään, vaan on ihollani, koska se näyttää hienolta. Ihan puhdas koriste. Sorry, ei kuvia.
"On olemassa eräs kirous. Siinä toivotetaan:
Toivottavasti saat elää kiintoisia aikoja."
(Terry Pratchett)
Vastaa Viestiin