Mihin uskot?

[Witless]

Nyt kuitenkin on kiinnostus näihin asioihin herännyt, lähinnä omien lasteni esittämien kysymysten kautta... ihmisellä tuntuu olevan luontainen tarve saada selityksiä uskonnollisiin asioihin.

Lapset ovat yllättävän hyviä haistamaan rehellisyyden ja epärehellisyyden heille tutuissa ihmisissä. Olen huomannut että Jehovan todistaja -taustan omaavalla vanhemmalla on tarve kertoa lapsilleen "totuus", oli se sitten lahkon jälkeen omaksuttu ateismi, lievempi kristillisyys tai jotain ihan muuta. Miksi lapselle pitäisi olla vastaus joka asiaan valmiina?

Hesarin kuukausiliitteessä oli joitain vuosia sitten artikkeli jossa koululuokka lähetti monen sortin ajattelijoille kysymyksen "Mikä on elämän tarkoitus?". Kirjailija Hannu Salama vastasi suunnilleen: "Voi hyvät lapset, en minä vaan tiedä."

[pakana]

Lapset ovat yllättävän hyviä haistamaan rehellisyyden ja epärehellisyyden heille tutuissa ihmisissä. Olen huomannut että Jehovan todistaja -taustan omaavalla vanhemmalla on tarve kertoa lapsilleen "totuus", oli se sitten lahkon jälkeen omaksuttu ateismi, lievempi kristillisyys tai jotain ihan muuta. Miksi lapselle pitäisi olla vastaus joka asiaan valmiina?

Hesarin kuukausiliitteessä oli joitain vuosia sitten artikkeli jossa koululuokka lähetti monen sortin ajattelijoille kysymyksen "Mikä on elämän tarkoitus?". Kirjailija Hannu Salama vastasi suunnilleen: "Voi hyvät lapset, en minä vaan tiedä."

Voi voi... lasten kasvatus olisikin helppoa jos kaikkiin kysymyksiin olisi vastaus valmiina. Meidän kaikkien elämä olisi helppoa jos kaikkiin kysymyksiin olisi vastaus...

Jokainen aikuinen tietää, ettei kaikkeen löydy vastausta, mutta kysymys onkin siitä mitä haluamme lapsellemme opettaa...

Jotkut haluavat opettaa lapselleen ateismia, toiset luterilaista uskontoa toiset hindulaisuutta, mikään näistä ei varsinaisesti ole väärin, koska varmasti jokainen vanhempi haluaa lapselleen opettaa sen tiedon mukaan mikä itsellä on, parhaansa mukaan.

Lapselle voi toki jokaiseen asiaan vastata että "en minä vaan tiedä". Mutta minkä kuvan se sitten lapselle antaa? Joko sen, ettei asia kiinnosta sinua pätkääkään tai sen, ettei lapsen kysymykset kiinnosta sinua pätkääkään... vaiko sen, että sinä et tunnu tietävän mistään mitään?
Ei ole pakko opettaa mitään absoluuttisena totuutena, mutta minusta (ja tämä on vaan minun mielipiteeni..) lapselle voi, ja pitääkin kertoa, että mitä tulee uskontoihin, on olemassa monenlaisia uskomuksia. Mitään näistä ei ole voitu osoittaa todeksi, siihen koko uskonto sanakin perustuu.

Lapsi ei esittäisi kysymystä ellei hän haluaisi siihen edes jonkinlaista vastausta.

[Witless]

Lapset ovat yllättävän hyviä haistamaan rehellisyyden ja epärehellisyyden heille tutuissa ihmisissä. Olen huomannut että Jehovan todistaja -taustan omaavalla vanhemmalla on tarve kertoa lapsilleen "totuus", oli se sitten lahkon jälkeen omaksuttu ateismi, lievempi kristillisyys tai jotain ihan muuta. Miksi lapselle pitäisi olla vastaus joka asiaan valmiina?

Hesarin kuukausiliitteessä oli joitain vuosia sitten artikkeli jossa koululuokka lähetti monen sortin ajattelijoille kysymyksen "Mikä on elämän tarkoitus?". Kirjailija Hannu Salama vastasi suunnilleen: "Voi hyvät lapset, en minä vaan tiedä."

Lapselle voi toki jokaiseen asiaan vastata että "en minä vaan tiedä". Mutta minkä kuvan se sitten lapselle antaa? Joko sen, ettei asia kiinnosta sinua pätkääkään tai sen, ettei lapsen kysymykset kiinnosta sinua pätkääkään... vaiko sen, että sinä et tunnu tietävän mistään mitään?

Lapsi ei esittäisi kysymystä ellei hän haluaisi siihen edes jonkinlaista vastausta.

Eli jos en tiedä onko Jumalaa olemassa tai mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen niin logiikkasi mukaan on parempi valehdella kuin sanoa että ei tiedä?

[Ariadna]

Olen huomannut että Jehovan todistaja -taustan omaavalla vanhemmalla on tarve kertoa lapsilleen "totuus", oli se sitten lahkon jälkeen omaksuttu ateismi, lievempi kristillisyys tai jotain ihan muuta.

Mielenkiintoinen havainto, jota en ole huomannut omalla kohdallani. Oma kantani näkyy jo kirjoituksistani, Raamattu ei ole minulle Pyhä kirja, mielenkiintoinen kylläkin, totuus Jumalasta on jokaisen henkilökohtainen asia, minä en vain sellaiseen usko.
Jehovantodistajuudessa opistusta tyrkyttämisestä on varmasti vaikea päästä eroon. Onnea onkin se, että aikuiset lapseni ajattelevat omilla aivoillaan.

[Witless]

Olen huomannut että Jehovan todistaja -taustan omaavalla vanhemmalla on tarve kertoa lapsilleen "totuus", oli se sitten lahkon jälkeen omaksuttu ateismi, lievempi kristillisyys tai jotain ihan muuta.

Mielenkiintoinen havainto, jota en ole huomannut omalla kohdallani. Oma kantani näkyy jo kirjoituksistani, Raamattu ei ole minulle Pyhä kirja, mielenkiintoinen kylläkin, totuus Jumalasta on jokaisen henkilökohtainen asia, minä en vain sellaiseen usko.
Jehovantodistajuudessa opistusta tyrkyttämisestä on varmasti vaikea päästä eroon. Onnea onkin se, että aikuiset lapseni ajattelevat omilla aivoillaan.

Otantani on tietysti aika pieni; minä, pari tuttua ja tämän palstan mielipiteet. Samoin olen saanut (omalta pieneltä osaltani) pari lasta näennäisen täyspäisiksi ja kriittisiksi ihmisiksi. Itse tajusin suhteellisen myöhään että lapsille ei ole pakko antaa valmista maailmankuvaa, ennemminkin eväitä omaan ajatteluun.

[pakana]

Eli jos en tiedä onko Jumalaa olemassa tai mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen niin logiikkasi mukaan on parempi valehdella kuin sanoa että ei tiedä?

Se, että sanoo uskomuksia olevan erilaisia, toiset uskovat Jumalaan ja toiset taas eivät usko... toiset uskovat pääsevänsä kuoleman jälkeen paratiisiin ja toiset taas taivaaseen.... ei mielestäni ole valehtelua. Mun mielestäni se on melko realistinen ja rehellinen vastaus.

Toki jos lapsi kysyy, että mihin sinä itse uskot, niin silloin kaiketi rehellisin vastaus on se "en tiedä", jos ei tiedä. Tokkopa on väärin sanoa lapselle uskovansa Jumalaan jos uskoo Jumalaan... tai väärin ei ole sanoa ettei usko Jumalan olevan olemassa.

Tärkeämpää mielestäni on se, että lapselle välittyy käsitys siitä, että erilaiset ihmiset ajattelevat eri tavoin, uskovat erilaisiin asioihin ja lapsi on vapaa valitsemaan itse oman uskonsa.

lapsille ei ole pakko antaa valmista maailmankuvaa, ennemminkin eväitä omaan ajatteluun.

Tässä olen samaa mieltä. Mitä enemmän tietää erilaisista asioista, sitä enemmän on eväitä omaan ajatteluun.

[Tahto]

Et on kaikille valinnainen aine. Kun lapsi menee kouluun, valitsevat vanhemmat hänelle joko ET:n tai vaihtoehtoisesti Uskonnon. Edes luterilaiseen kirkkoon kuuluvien ei tarvitse osallistua uskonnon tunnille.

Ehhei eipäs ole :/ jos olet kirkossa se on uskonto mutta jos et ole kirkossa saat valita et:een näin minulle ainaksin kerrottiin
ennen seiskan alotusta :/

[pakana]

http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m% ... somustieto

Tuolta lainattua:

"ET on tarkoitettu uskonnottomille oppilaille, mutta kuka tahansa saa opiskella ET:tä uskonnon pakollisten kurssien sijaan. Tämän lisäksi elämänkatsomustietoa saavat huoltajan pyynnöstä opiskella ne oppilaat, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä."

Usko huviksesi. Olen kolmen lapseni puolesta täyttänyt nämä kaavakkeet ja valinnan saa vapaasti tehdä uskonnon ja ET:n välillä.

[Tahto]

http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m% ... somustieto

Tuolta lainattua:

"ET on tarkoitettu uskonnottomille oppilaille, mutta kuka tahansa saa opiskella ET:tä uskonnon pakollisten kurssien sijaan. Tämän lisäksi elämänkatsomustietoa saavat huoltajan pyynnöstä opiskella ne oppilaat, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä."

Usko huviksesi. Olen kolmen lapseni puolesta täyttänyt nämä kaavakkeet ja valinnan saa vapaasti tehdä uskonnon ja ET:n välillä.

Kaipa sen sitten pitäisi olla :/ mutta minunkin tuttava piirissä on muutama jotka et opetukseen ei päässyt mm vanhempiensa uskon vuoksi etc

[Aaac]

Pääsin epähuomiossa ET-ryhmään lukion 1. luokalla, vaikka siihen aikaan JT:t eivät päässeet. Sain jopa kirjoittaa ET:n osana reaalia.

Voin suositella ET:tä kaikille. Se avasi paljon minunkin silmiäni.

[almi]

Pk-seudulla on ET:n opetuksessa aika paljon mm. idän uskontojen tunnustajien lapsia. Se johtuu siitä, että heidän uskontoaan ei opeteta koulussa syystä tai toisesta. Yleensä on kyse opettajapulasta.

Nykyään ET:n tunneille saa osallistua, jos huoltajat antavat oppilaalle luvan siihen. Takavuosikymmeninä ei niin ollut, vaan jokaisen piti osallistua siihen uskonnonopetukseen, johon uskontokuntansa puolesta kuului. Se johtui siitä, että uskonnonopetus oli silloin vielä tunnustuksellista. Nykyinen uskonnonvapauslaki on muuttanut tilannetta niin, että uskonnonopetuksesta on tullut tunnustuksetonta.

Omasta puolestani ohjaisin omat hypoteettiset lapseni oman uskonnon mukaisille tunneille, jotta he saisivat lisää tietoa oman kotinsa uskonnosta. Toisaalta myös ET:n tyyppinen lähinnä etiikan ja uskontotiedon opetus on varmasti hyväksi lapsille. Olisi hyvä, jos se olisi oma itsenäinen aineensa eikä vaihtoehto muiden joukossa.

[pakana]

Vanhemmat sen ikävä kyllä päättävät mihin lapsi osallistuu, osallistuuko uskontoon vaiko ET:n tunnille. Aina lukioon saakka. Myös uskonnottomat lapset saattavat tosiaan osallistua uskonnon tunnille esim. sellaisissa tilanteissa missä ET:tä ei ole järjestetty lainkaan.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että Uskonto oppiaineena tulisi kokonaan korvata ET:llä ja uskonnon opettaminen siirtyisi sitten itse uskonnollisille ryhmille. Luterilaisessa uskossa näinollen kirkolle.

[almi]

Pakana, ehdottamasi muutokset vaatisivat käsittelyn eduskunnassa ja sen jälkeen lakimuutokset. Luulen, että ET ei tule lyömään läpi vielä vuosiin tai vuosikymmeniin.

Oppilaan ei ole pakko osallistua uskonnontunneille, jos toivottua ET-opetusta ei järjestetä. Uskonnonvapauslain puitteissa ketään ei saa pakottaa uskontotunnille, jos vanhemmat eivät salli uskonnon opettamista.

On aika lyhytnäköistä vaatia uskonnon opetuksen poistamista koulujärjestelmästä. Kouluissa tapahtuva uskonnon opettaminen on ainoa laillinen tapa tarkkailla opetuksen tasoa. Opetuksen puutteen tai tasottomuuden tuloksia voi tarkastella esimerkiksi Balkanin alueen katastrofien tai USA:n "uskonsotien" arvioinnin yhteydessä.

[pakana]

Pakana, ehdottamasi muutokset vaatisivat käsittelyn eduskunnassa ja sen jälkeen lakimuutokset. Luulen, että ET ei tule lyömään läpi vielä vuosiin tai vuosikymmeniin.

Se menee läpi siinä vaiheessa kun jo paljon puhuttu kirkon erottaminen valtiosta tapahtuu. Tästä ollaan jo puhuttu eduskunnankin tasolta.

Oppilaan ei ole pakko osallistua uskonnontunneille, jos toivottua ET-opetusta ei järjestetä. Uskonnonvapauslain puitteissa ketään ei saa pakottaa uskontotunnille, jos vanhemmat eivät salli uskonnon opettamista.

I know.

On aika lyhytnäköistä vaatia uskonnon opetuksen poistamista koulujärjestelmästä. Kouluissa tapahtuva uskonnon opettaminen on ainoa laillinen tapa tarkkailla opetuksen tasoa. Opetuksen puutteen tai tasottomuuden tuloksia voi tarkastella esimerkiksi Balkanin alueen katastrofien tai USA:n "uskonsotien" arvioinnin yhteydessä.

Mun mielestäni on aika lyhytnäköistä opettaa vain jotain tiettyä uskontoa koulussa. Uskonnon opetuksen pitäisi kuulua uskonnollisille ryhmille itselleen. Luterilaisella kirkolla ei pitäisi olla tässä asiassa etulyöntiasemaa vain siksi, että se on valtionuskonto.

Myös kaikenlaiset uskonnolliset päivänavaukset ja uskonnolliset tilaisuudet kouluista olisi syytä lopettaa, koska ne rikkovat toisten uskontojen jäsenten uskonnonvapautta ja ovat kuitenkin jonkinlaista luterilaisen uskonnon "piilo"-tuputtamista. On suorastaan naurettavaa laittaa uskonnoton lapsi käytävään päivänavauksen ajaksi, kun päivänavaus kuuluu kuitenkin koko koulusta keskusradioista, siis myös siellä käytävillä... Koulujen toiminta rikkoo tällähetkellä mainitsemaasi uskonnonvapauslakia.

[Witless]

Eli jos en tiedä onko Jumalaa olemassa tai mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen niin logiikkasi mukaan on parempi valehdella kuin sanoa että ei tiedä?

Se, että sanoo uskomuksia olevan erilaisia, toiset uskovat Jumalaan ja toiset taas eivät usko... toiset uskovat pääsevänsä kuoleman jälkeen paratiisiin ja toiset taas taivaaseen.... ei mielestäni ole valehtelua. Mun mielestäni se on melko realistinen ja rehellinen vastaus.

Kysymyksesi "Mihin uskot?" koski vanhemman omaa uskoa tai epäuskoa, ei muiden. Mutta olemme kaikesta päätellen samaa mieltä, joten se siitä.