Miten kummassa JT:si aikuisiällä?

[Vieras]

Hei.

En ole rekkautunut, mutta "vieraana" tän kerran.

Kysymykseni voidaan tulkita silkaksi vittuiluksi, oikeutetusti.

Mutta onko täällä sellaisia, joita ei ole kasvatettu jehovalaiskodissa, vaan ovat aikuisina ihan itse valinneet tuon lahkon? Ja nyt siitä irti.

Excuse moi, en ymmärrä, miten aikuinen, täysjärkinen, ei-tynnyrissä kasvanut, tavallista yleistietoa omaava voi pitää jehovantodistajien maailmanselitystä saati jehovien mauttomasti kuvitettua, lässynlässyä sisältävää kirjallisuutta "kiinnostavana" saati "uskottavana". Kertokaa, mistä vippasi. Kun minullakaan ei kolahtanut, vaikka pentuna olin jehovalaiskodissa vuosia päivähoidossa. Nauratti vaan jopa viisivuotiasta.

(Mainittakoon, että saman ihmetyksen olen esittänyt ex-hellareillekin, ja hekin kokivat kysymyksen loukkaavana. Loppujen lopuksi minulle selvisi vain, että taisivat olla tyhmiä )

-JH

[Aaac]

Jehovantodistajat etsivät ihmisiä, joilla on kriisi (läheisen kuolema, avioero jne), ja jotka siten ovat herkkiä ja haavoittuvaisia. Näitä on helppo "lohduttaa" Raamatun sanomalla, ja monet ottavatkin jehovantodistajat kotiinsa saadakseen kuulevan korvan. Huomaa, että jehovantodistajat käyvät läpi suurin piirtein joka torpassa, joten aina jostakin löytyy otollista maaperää.

Lisäksi jehovantodistajat kertovat opistaan ja toimintatavoistaan harkitussa järjestyksessä. Ensin tulevat yleiskristilliset ja lohduttavat asiat, sitten vasta alkaa Harmagedonilla pelottelu. Ja paljon jätetään kertomattakin.

Perheessä saattaa käydä niinkin, että ensin toinen kääntyy, ja sitten tämä käännyttää toisen. Jehovantodistajien opin mukaan puoliso pitää pyrkiä käännyttämään.

[Vieras]

Kiitos Aaac.
Minä kun kuulin niitä ihan skidinä (nyt olen jo 47 vee vanha), eikä minua vakuuttanut päivähoitotädin kertoma, että "vanhemmillasi tuskin on enää toivoa, mutta sinulla J. on vielä kaikki mahdollisuudet pelastua." Sittemmin minulle on kertynyt aika paljonkin jehovantodistajien kirjallisuutta, kun vanhaa enoani useasti jututtivat. Eno ei kääntynyt.

Olkoonkin noin, että lahko iskee kriisitilanteessa oleviin. Mutta ei mielestäni ole mitään elitismiä olettaa, että ihmisillä on sen verran yleistietoa, ettei nuo "jehovien" maailmanselitykset ole uskottavia. Ja lisäksi: Ihan tavan tallaajien yleistietoon kuuluu sekin, että on olemassa kaikenkarvaisia lahkoja, ja että jehovantodistajat ovat niistä se eniten naurettu. Eivätkö aikuisena kääntyneet ole sitäkään tienneet?

-JH

(P.S: karismaattinen helluntailaisuus on minusta vielä pahempi. Jos joku aikuisena kääntyy siihen, niin hän ei ole aiemmin uskonut, että muut kuin hellarityyppiset kuolleet ihmiset, jopa omat sukulaisensa, joutuvat ikuiseen kidutukseen. "Uskoon tultuaan" se ei sitten yhtään häiritse, huh. Jehovilla ei sentään ole piinahelvettiä, oppi on muuten vaan pöljää, sori )

-JH

[Vieras]

Jos ajatellaan yksittäiskysymysten kautta sitä lahko-oppioen uskottavuutta, niin värvärikaksikko tietää ja tajuaa tilanteen ja entinen todistaja tietää kertoa yksinkertaisen konstin ohittaa värvättävän kysymyksiä, ne vain tosiaan ohitetaan, jätetään vastaamatta, puhumalla muista asioista, mahdollisesti lupaamalla palata asiaan myöhemmin ja kyse on paljon todistajan esiintymis- ja puhetaidosta yleensä.

Jos herää kysymys todistajan oman uskon luonteesta, kun hän sitä salailee ja kieroilee (muutoin vaikeasti omaksutettavista opeista on sääntö, että ne annetaan kun vastaanottaja on niille kypsä ja vain tipottain, jolloin se voi onnistua) niin tullaan siihen mielenhallintaan taikka aivopesuun. Siitä onkin hyviä kirjoituksia näillä ns luopiosivuilla.

[Mag Mell]

Omasta lähipiiristä tasan yksi kokemus vastaavasta. Syynä kääntymiselle oli tässä tapauksessa aikuisen ihmisen tietynlainen kyvyttömyys tehdä itsenäisiä päätöksiä. Jos ei oikein tunne itseään saati tiedä mitä elämältä haluaa, niin on kovin paljon helpompaa kun joku kertoo sen sinulle. Näitäkin ihmisiä kun löytyy, joiden mielestä päätösten tekeminen on niin vaikeaa, että on parempi enempiä kyselemättä jättää sen jonkun vahvemman ja viisaamman tahon tehtäväksi.

[Vieras]

Omasta lähipiiristä tasan yksi kokemus vastaavasta. Syynä kääntymiselle oli tässä tapauksessa aikuisen ihmisen tietynlainen kyvyttömyys tehdä itsenäisiä päätöksiä. Jos ei oikein tunne itseään saati tiedä mitä elämältä haluaa, niin on kovin paljon helpompaa kun joku kertoo sen sinulle. Näitäkin ihmisiä kun löytyy, joiden mielestä päätösten tekeminen on niin vaikeaa, että on parempi enempiä kyselemättä jättää sen jonkun vahvemman ja viisaamman tahon tehtäväksi.

J.H. tässä (pitäis varmaan rekkautua, mutta ei tänä yönä jaksa.)

Sanomasi vaikuttaa hyvin tyypilliseltä.

Anekdoottina tulee mieleen yksi ei jehovantodistajiin, vaan hellarityyppiseen lahkoon aikuisena liittynyt.

Tunsin jäbän armeijasta, oli samassa tuvassa.
Ei silloin 80-luvulla ollut minkään sortin uskovainen.
Hänestä jäi eniten mieleeni tämä ihan joutava, mutta kuvaava keskustelu:

Oltiin milemmat tuoreita ylioppilaita.
Kerroin sille kaverille, että ylioppilasaineeni (joissa siihen aikaan ei ollut muuta osviittaa kuin otsikot) olin kirjoittanut aiheesta: "Eläimetkin viestivät". Josta tyyppi kysymään, että mihin oppiaineeseen se "vastaus" perustui, biologiaan vai psykologiaan. No ei tietenkään minulla pelkkään koulutietoon vaan omaan harrastukseen. Ja kummastutti myös, miksi sen tyypin mielestä ainekirjoituskin, essee, ajattelua ja kirjoitustaitoa (laudatur mulle ) on "Vastaus" ja jonkun koulussa opetetun mukaan.

Pikkujuttu, mutta jotenkin tuo keskustelu jäi mieleen.

Vuosia myöhemmin tapasin jannun Yliopiston käytävällä. Kertoi tekevänsä paljon "seurakunnan" töitä. Kysyin minkä, ja sanoi "Kristuksen seurakunta". Myöhemmin olen lukenut, että se on varsin pahamaineinen, aivopesevä Cityseurakunta.

Oleellista, että ihan kuin tuon mieleeni jääneen ainekirjoituskeskustelun mukaan, tuo kaveri selitti: "Siellä opetetaan miten Jumalaa palvellaan oikein. Tärkeintähän on, että emme palvele Jumalaa väärin."

Elikkä siis luonearvioni piti kutinsa: Jotkut, vaikka ovat jo aikuisia ja osaavat vetää housut oikeinpäin jalkaan ja pääsevät yliopistoonkin.. silti heillä ei ole sen vertaa omaa itseä, että miettisivät ihan itse. Vaan kaikki on muiden opettamaa.

Huh, pelottavaa, robotteja joukossamme! Onko ne edes eläviä ihmisiä vai ohjelmoitavia koneita?

[Erotettu veli]

.

[Jaakko Ahvenainen]

Vaikka aikoinani kävin rippikoulun niin Evlut kirkon oppia en tiedä vieläkään. Jehovan todistajat osasi vakuutta silloin että tämä on "totuus".

Toitpa esille varteenotettavan näkökulman. Tämän lisäksi jehovantodistajuus vetoaa järkeen, ei tunteisiin, kuten esim. helluntailaisuus. Erään vanhimman minulle antama neuvo on osoittautunut hyödylliseksi: "ota tarkoin selvää". Näin olenkin tehnyt ja havainnut jo aiemmin esille tuodun seikan. Kaikkea ei tuoda esille. Voisin jopa väittää, etteivät edes kaikki rivitodistajat tiedä totuudesta läheskään kaikkea, enkä tällä tarkoita totuutena julistettu näennäisyyttä, vaan Seuran historiaa, oppirakenteita, kannanottoja, yhteyksiä liike-elämään, jne...

[Vieras]

Minä tulin "totuuteen" 26 vuotiaana. Ja mut erotettiin 36 vuotiaana.
Kai se mukaan tulo aikuisiällä johtui siitä että kuuluin Lutherilaiseen kirkkoon. Eikä kirkossa tullut koskaan käytyä paitsi häissä, hautajaisissa ja ristiäisissä.
Silti olen kokenut olevani uskonnollinen ihminen ja kaivannut uskontoa. Ja Jehovan todistajat toi tuon uskonnon kotiovelle asti ja enemmänkin. Vaikka aikoinani kävin rippikoulun niin Evlut kirkon oppia en tiedä vieläkään. Jehovan todistajat osasi vakuutta silloin että tämä on "totuus".
Toinen asia mikä vei mukaan oli kai se että lapsuudessani minun paras ystävä oli Jt perheestä. Elikä Jt oppia on tullut kuultua lapsesta saakka.
Tätänykyä en kuulu mihinkään uskontokuntaan vaikka Jumalaan uskonkin. Minun mielestäni ihmisen ei tartte sitoutua mihinkään lahkoon, järjestöön ja tms. Palvoa voi muutenkin. Se että en elä ihan kirjaimen mukaista kristityn elämää. Niin johtuu vaan ja ainoastaan epätäydellisyydestäni.
Nyt olen onnellinen kun minulla on taas oma vapaa tahto.

J.H. tässä. En vieläkään rekisteröitynyt.
Hmhhh. Minullakin sama epämääräisesti perusluterilainen kotitausta, kirkossa vain joskus jouluna ja rippikoulussa tietysti. Koskaan niin perehtymättä luterilaisuudenkaan dogmeihin. Ja myös samaan tapaan kiinnostus filosofointiin tai hengellisiin kuin sinulla.

Mutta kun... olen luullut, että melkein kaikilla on jo nuorena on sen verran yleistietoa tai kiinnostusta yleistietoon, että jo perusolettamuksena Jehovan todistajien maailmanselitys nähdään huuhaa-ufoiluna. Ja juuri jehovantodistajat ovat sori vaan yleisen pilkan kohde. Joten miten kummassa "uskontoa" kaipailevakaan hetkeäkään ottaa juuri niitä juttuja vakavasti? Kai sitä nyt jokainen sen verran tolkussaan on että ymmärtää ettei "totuutta" ole jossain dogmaattisessa lahkossa ylipäätään? Ellei ole lapsesta asti siihen kasvatettu. Sinulla joo tosin se kaverisi, jonka perheenkin varmaan tunsit. Kuten minäkin kyllä sen päivähoitopaikkani perheen ja heidän samanikäisen poikansa.

Sellainenkin muuten on tyypillistä, että ihminen ei alunperin mitään "henkisiä" osaa miettiäkään, ja kun alkaa, on sen verran tietämätön, että ei siksi "henkisyydeksi" keksi kuin kristinuskon ja vielä sen lahkon, joka ekana vastaan tulee. Että henkisyys= kristinusko jossain valmiissa paketissa. Vaihtoehtona sitten täysateismi. Aika tyhmiä taitavat olla, sori.

[Vieras]

Kyllä luterilaisuutta opetetaan koulu-uskonnossa ja rippikoulussa, uskontunnustus ja kaikki. Lahko on näköjään onnistunut siinä metodisessa osassaan joka tarkoittaa osoittaa luterilaisuuden vääräksi, puutteelliseksi, ei-kristilliseksi jne, jolloin tilalle otetaan lahko-opit. Tuohon metodiin kuuluu yhtenä piirteenä se, että kristillisyyttä esitetään vääristellen ja valehdellen, jolloin sitä vastaan on helpompi hyökätä.

Koko asetelma että elämä pitäisi käyttää kirkastuvaksi valoksi kutsutun totuuden opiskeluun on kristillisyydelle tuntematon. Myös tarpeeton. Lahkolla se palvelee jäsenistön hallintaa, mielen hallintaa, manipulointia, rahan haalintaa.

Luterilaisessa kirkossa käydään hengellisen tarpeen taikka peräti korkeamman kutsun perään. Periaatteessa siellä kuullaan myös, kuinka seurakuntalaisten mieltä hämmentävä "maailmantapahtuma" tulisi kristityn ymmärtää, taikka olisi ymmärrettävissä. Jos tätä voi ollenkaan verrata lahkon kirjaamiin seikkoihin maailmanlopun merkkeinä.

Jos lahko tuntuu "huuhaa-ufoilulta", niin hyvä niin. Kaikille meille ei ole kasvanut sillä tavalla selkeä, tarkasti havainnoiva ja oikeille perustoille rakentuva maailmankuva sekä vahva itsenäinen ja horjumaton mieli, että sonta näyttää sonnalta vaikka sitä manipuloinnilla yrittäisi peittää.

[Erotettu veli]

.

[Vieras]

Niin no, luulenpa että meillä ja myös kaverieni perheissä ei otettu sitä luterilaisuuttakaan kovin vakavasti. Valtaosa ihmisistä oli luullakseni varsin maallistunutta jo nuoruuteni 70-luvulla. Rippikoulu toki käytiin, mutta ei siellä eikä koulussakaan niin tosissaan omaksuttu luterilaisuuttakaan.

Joten se onko joku "kristillistä" tai ei, ei merkinnyt hittojakaan.
Kerran muistan kun jehovantodistajat soittivat ovikelloani ja alkoivat selittää jostain lehdestään: Tämä on raamatullinen julkaisu. En päästänyt sisään, mutta jälkeenpäin mietin, että kelle nykysuomessa on merkitystä, onko joku julkaisu "raamatullinen" vai ei. Sellainen tuntuisi edellyttävän sittenkin aika vankkaa uskisperinnettä suvussa. Että edes miettii mitä se "oikea" raamatullisuus tai kristillisyys olisi. Tai sitten tosiaan sitä, että ei ole sitä uskistaustaa, mutta ei käsitä muita versioita kuin täysateismin tai kristinopin jonkun haaran.

Varmaan kuulostan v-mäiseltä. Mutta sikäli ei liene kovaa itsekehua, nimittäin ei tarvinne olla ihan Einstein ettei liity jehoviin

Tuossa joku mainitsi JT:n "älyyn vetoavaksi" uskonnoksi. Heh...
No vaikka niin, sittenkin minusta tuo helluntailaisuushihhulointi oli pelottavampi ilmiö, kun sellaisia ihmisiä eka kertaa tapasin. Nimittäin pidin heidän kuten jehovienkin maailmanselitystä kreationismeineen ja lopunaikoineen kyllä rumana ja huuhaaksi osoitettavana, mutta hellarit väittävät, että heillä on yliluonnollista tietoa suoraan Jumalalta. Ja vaikka en maailmankuvastaan yhtän pidä, sisäinen pikku mystikkoni sai minut vihamielisenä turistina tsekkaamaan niitä hihhulibileitä. Helpotuksekseni löysin vain joukkosuggestiota, en mitään yliluonnollista.

-JH

[Aaac]

Nykypäivänä JT:t eivät löydä käännynnäisiä ovilta. Syynä on tietysti lisääntynyt ja helposti löydettävissä oleva informaatio mm. netin kautta. Laskeskelin joku vuosi sitten, että entiseen kasvutahtiin verrattuna nykyisin jehovantodistajista jää pois tai siihen jää kääntymättä 500 suomalaista vuodessa.

Netti on kuitenkin suhteellisen tuore keksintö, ollut laajemmin saatavilla vasta reilun vuosikymmenen. Jos ajatellaan, että henkilö on kääntynyt 10-15 vuotta sitten, ei hänellä ollut käytössään tätä nykyistä tietomäärää. Siksi kääntymykseen saattoi olla yksinkertaisesti syynä tietämättömyys JT:n taustoista.

Vasta nykypäivänä voi sanoa, että JT:ksi ovelta kääntyvä henkilö on useimmiten haluton ottamaan asioista ja taustoista selvää, koska tietoa on tarjolla ylenpalttisesti myös suomen kielellä.

[Kaarmis]

Mormoneilla on hyvä asiaa sivuava lause: "Usko syntyy halusta uskoa".

[Vieras]

Netti on kuitenkin suhteellisen tuore keksintö, ollut laajemmin saatavilla vasta reilun vuosikymmenen. Jos ajatellaan, että henkilö on kääntynyt 10-15 vuotta sitten, ei hänellä ollut käytössään tätä nykyistä tietomäärää. Siksi kääntymykseen saattoi olla yksinkertaisesti syynä tietämättömyys JT:n taustoista.
.

O.K. Netti on uudehko asia, sitä ei 70- ja 80-luvuillakaan ollut. Ei ennen jotain 1994-1995.
Silti: en voi puhua kaikkien puolesta, mutta kyllä vaikutelmani on, että jo 70- ja 80-luvuilla valtaväestö ainakin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, lestadiolaisseutujen eteläpuolella, oli yhtä maallistunutta kuin nykyään. Ja minun muistini mukaan jo silloin suurin osa ihmisistä erotteli tolkummat ihmiset ja höyrähtäneinä pidetyt "lahkolaiset". "Lahkolaisia" oli moneen lähtöön, mutta ehdottomasti tunnistettavin ja myös naureskelluin oli Jehovan Todistajat. Juuri siksi, että he kulkivat ovelta ovelle ja jokainen perhe joutui heitä häätelemään. Eli ihme jos ei jo 70-luvulla ollut yleistietona, oikein tai väärin, että "jehovat" ovat kummallinen hörhölahko, johon liittyminen leimaa tyhmäksi ( *ilkeilee* )

J.H.