Takaisin Jehovan todistajaksi

[Jubilius]

Kirjassa "Uskonnon kahdet kasvot -mielenterveyden tuki vai taakka" puhutaan myös Jt:stä eroamisesta ja erottamisesta, ja siellä heitettiin ilmoille aika lennokas väite: suurin osa eronneista palaa takaisin järjestöön. En muista tarkkaa sanamuotoa (jos joku haluaa tarkistaa se niin avot), mutta en oikeen lämmennyt tuolle väitteelle.

Tuon väitteen heitti ilmoille siis Veikko Leinonen tuossa kirjassa.

[Markku Meilo]

...lennokas väite: suurin osa eronneista palaa takaisin järjestöön. En muista tarkkaa sanamuotoa (jos joku haluaa tarkistaa se niin avot), mutta en oikeen lämmennyt tuolle väitteelle.

Tuon väitteen heitti ilmoille siis Veikko Leinonen tuossa kirjassa.

Joo, siis Vt-seura on vuosia sitten esittänyt, että vuosittain erotetaan (<= huomaa) noin 1 % jehovantodistajista, joista noin puolet palaa takaisin. Tuo varmasti oli hyvä arvio kehittyneistä maista Internettiä edeltäneeltä ajalta ja nimenomaan erotetuista, nykyään tilanne on aivan toinen. Nuoruudestani jäi mielikuva, että valtaosa monoa saaneista (tuolloin omaehtoinen eroaminen oli melkoisen tuntematon käsite) ainakin pyrki palaamaan.

Kehittyneiden maiden jt-nuorisosta jättää suuri osa jehovantodistajuuden 20...30 ikävuoden välillä, USA:ssa arvio liikkuu siinä 1/3 tienoilla, Suomessa arvio liikkuu lähempänä 2/3. Pääsääntöisesti nämä jehovantodistajuuden jättäneet eivät palaa jehovantodistajiksi ja erotetuistakin uskoisin palaavien määrän olevan nykyään paljon alle puolet. samalla kannattaa pitää mielessä, että kehittyneiden maiden jäsenkasvu tulee jt-perheiden lapsista.

Suomen kohdalta voidaan tilannetta katsella Vt-seuran anatamien lukujen perusteella vaikka 1995-2009 kastettujen pohjalta, tuolla välillä kastettiin 6210 uutta jehovantodistajaa ja samaan aikaan jäsenkasvu oli 34 jehovantodistajaa. Täsmälleen sama kehitys on muuallakin kehittyneessä maailmassa, kehittyvissä maissa tilanne onkin toinen.

Pidän edelleen ajatukseni, että nk. toimettomat mukaanlukien maailmassa on lähes sama määrä entisiä kuin nykyisiäkin jehovantodistajia.

[Vieras]

Olen ollut poissa järjestöstä monet vuodet.Tiedän että Jehovan todistajat eivät ole täydellisiä mutta hienoa on se että edes yrittää tehdä parhaansa.Varmasti sieltä löytyy muutamia jotka elävät kaksoiselämää mutta eikö se raamatussa olekin ennustettu! Siis rehellisesti sanon että miksi lähdin Jehovan todistajista oli varmaan ihan omaa syytäni ja että en ollut sujut enää itseni kanssa.Nyt osaan ymmärtää paremmin niitä joilla menee huonosti kun olen itse joutunut kokemaan ties mitä. Tiedän vanhoja ystäviä jotka alkaneet käyttää huumeita ym. mutta ovat nyt olleet kuivilla vuosia ja ovat todistajia.En ole katkera että minut erotettiin tai itse tajusin erota kun elämäni ei ollut enää raamatun mukaista.Säännöt tässä maailmassa on oltava ja katkeraksi ei saa tulla jos itse on aiheuttanut eroamisen. Onneksi voimme kaikki muuttua jos sitä todella haluamme, myös minäkin! Olen ajatellut monesti palaavani järjestöön ja rukoilen siihen voimaa.Ei pidä ottaa liian vakavasti itseään,kaikilla omat ongelmansa...

[Vieras]

"hienoa on se että edes yrittää tehdä parhaansa." -varmasti on niitä jotka yrittävät parhaansa, mutta paradoksaalista on juuri se että mitä ilmeisimmin juuri he ovat tulleet pahiten nenästävedetyiksi, aivopestyiksi. Juuri silloinhan yrittää parhaansa kun käsittää olevansa oikealla asialla. Elikkä tässä mielessä palataan taas Pasi Turusiin ja veljesseuran informatiivisiin sivuihin sekä todetaan, että vartiotorniseura valehtelee, erehtyy, johtaa harhaan, käyttää jäseniään hyväkseen, väärentää Raamattua, ei ota vastuuta sanomisistaan jne ym

"käyttää huumeita ym. mutta ovat nyt olleet kuivilla vuosia ja ovat todistajia" -tämähän on juuri lahkon mustavalkoinen propagandakuva, me + onni, muualla ja huumehelvetti. Esim. yksi puoli on se, että lahko erottaa juuri huumekäytön vuoksi. Eikä esim. ohjaa vieroitushoitoon.

[Markku Meilo]

kun elämäni ei ollut enää raamatun mukaista.

Onko esimerkiksi Vt-seuran opettamaan vuoteen 1914 uskominen ja sen asian levittäminen mielestäsi Raamatun mukaista?

[Markku Meilo]

Jehovantodistajien yhteyteen takaisin palaava henkilö halusi keskustella kanssani ja puhuimme hetki sitten pitkähkön puhelun. Henkilö on suoraan alenevassa polvessa suomalaista rt-sukua ja hänen isoisänsä veli oli eräs Suomen tunnetuimpia raamatuntutkijoita. Henkilö uskoo edelleen tuohon myyttiseen Ainoaan Oikeaan Totuuteen ja kutsui esittämiäni Vt-oppimuutoksia pelkiksi tarkennuksiksi. Siinä vaiheessa toin lopuksi esille sukupolvioppisekoilun, johon hänelle ei sitten ollutkaan mitään kommenttia. Keskustelu jatkui ja siirtyi luojaan ja Raamatun luomiskertomukseen, jolloin toin esille, että Raamatun mukaan jumala loi lättymään ja asensi sen tolpille. "Tuollaista ei ole Raamatussa" oli vastaus. Kysyin haluaako hän kuulla UMK:n otteita ja hän halusi, kimmahdin PC:n äärelle ja avasin tiedoston, josta luin hänelle ensin tolpista:

”Hän järkyttää maan paikaltaan, niin että jopa sen pylväät vapisevat.” (Job 9:6 UMK)

”Mihin sen jalustat on upotettu, tai kuka laski sen kulmakiven,” (Job 38:6 UMK)

”Sillä maan tukipylväät ovat Jehovan, ja niiden varaan hän asettaa tuottoisan maan.” (1. Sam.2:8 UMK)

”Ja maa alkoi huojua ja järkkyä edestakaisin, taivaiden perustuksetkin vapisivat, ja ne huojuivat edestakaisin, koska hän oli tuimistunut.” (2. Sam. 22:8 UMK)

”Sillä korkeuden sulkuportit todella aukenevat ja maan perustukset järkkyvät.” (Jes. 24:18 UMK)

”Minun käteni myös laski maan perustuksen, ja minun oikea käteni levitti taivaat.” (Jes. 48:13 UMK)

Otteita olisi toki ollut lisää vaikka millä mitalla, mutta näiden jälkeen henkilö pyysi minua lopettamaan, koska häntä alkoi pelottaa ja katkaisi puhelun.

[sinner74]

Jehovantodistajien yhteyteen takaisin palaava henkilö halusi keskustella kanssani ja puhuimme hetki sitten pitkähkön puhelun.

Tuota tuntuu olevan liikkeellä, sillä kun olimme isäni kanssa liikenteessä (hän auttoi minua muuttopuuhissa) tässä pari viikkoa sitten, hänelle soitti eräs takaisin joukkueeseen pääsystä haaveileva ex-tähti. Kun itse olin vielä rivissä, tuo samainen mies oli malliesimerkki huonoilta poluilta takaisin palanneesta tuhlaajapojasta, joka eteni aina vanhimmaksi asti. Kävin hänen kanssaan kentällä useita kertoja, ja hän oli siinä hommassa erinomaisen vakuuttava.

Nyt se soitteli kännipäissään mun isälle (itse eronnut jehofiili) että kuinka hieno homma jehovantodistajuus on. Oli käynyt vaimonsa kanssa Oulun konventissa ja täynnä Pyhää henkeä, sekä Spiritus Fortusta. Isäni ei jaksanut jutella kovin syvällisesti kännikalan kanssa, mutta kuitenkin myönteli että "oikeassahan se asia on, ehkä tässä jonain päivänä...". Isäni on munaton!

Samaisella muuttoreissulla tuli keskusteltua isukin kanssa (joka on vastuussa minun kohtaamisestani jehovantodistajuuden kanssa) syvällisemminkin, ja keskustelut olivat mielenkiintoisia. Isäni vähän vältteli aihetta, koska tiesi sen johtavan minun kiihtymiseen nollasta sataan alle viidessä sekunnissa, mutta kuitenkin jaksoi kuunnella sanottavani. Hän äimisteli faktoja joita minulla oli esittää (mm. WBTS:n yk-jäsenyys, veren fraktiopelleily, vartiotornibusineksen osallisuus aserahastoihin), mutta kuitenkin tällä erää päätyi varsin neutraaliin yleislauselmaan: "Jehovantodistajuus on eniten lähellä oikeaa uskontoa".

Mitä vittua? Onko noissa ihmisten elämää ja kuolemaa koskevissa uskontokekkereissä merkitystä sillä mikä on eniten lähellä oikeaa? Itse mieluummin asioisin sen täysin oikean kanssa....

[Markku Meilo]

Tuota tuntuu olevan liikkeellä...

Veit jalat suustani, tuntuu olevan ehtymätön luonnonvara.

Nyt se soitteli kännipäissään mun isälle

Tämän tapauksen ongelma on jatkuva sekä kavereiden että alkoholin puute.

...että kuinka hieno homma jehovantodistajuus on.

Tämä (kuuskymppinen) tapaus elää aivan omissa sfääreissään, joissa opit eivät paina sitäkään mitä hän ja me pönttöön lasketaan. Mutta kymmenien juoppovuosien etäännyttämät jehovantodistajatutut ovat nousseet arvoon arvaamattomaan.

...ehkä tässä jonain päivänä...". Isäni on munaton!

Kaiken kokemani jälkeen luokittelen tuollaisen välitilaksi, joka on itse henkilön kannalta yleensä kuluttavampaa kuin itse jehovantodistajuus ennen epäilyn syntymistä.

"Jehovantodistajuus on eniten lähellä oikeaa uskontoa".

Ja missä ja milloin oikea uskonto on puolueettomasti todettu? Johon itse vastaatkin - minua säästäen - hyvin kuvaavasti:

Mitä vittua?

Joo, kuten toteat:

Onko noissa ihmisten elämää ja kuolemaa koskevissa uskontokekkereissä merkitystä sillä mikä on eniten lähellä oikeaa? Itse mieluummin asioisin sen täysin oikean kanssa....

Mulla on useita Vt-seuran raamatullisiksi esittämiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä, joihin asiallinen vastaus saa minut salille alle aikayksikön.

[RaM]

"Jehovantodistajuus on eniten lähellä oikeaa uskontoa".

Tuo on kyllä hyvin merkillinen ajatustapa, jota äitinikin harjoittaa. Silloin kun keskustelemme uskonnosta, hänen vakio kysymyksiinsä kuuluu "Mikä on oikea uskonto? Raamatun mukaan sellaisen täytyy olla olemassa."
No raamatun mukaanhan tulta syökseviä lohikäärmeitäkin täytyy olla olemassa, vaikka kukaan ei ole sellaiseen koskaan törmännyt. Ja lumella on varastohuoneensa, vaikka sellaisiakaan ei ole löytynyt. Saati kammioa, jossa aurinko asuu.

Lapsena syvälle istutettu uskomus jumaluuksien todellisuudesta saa ihmiset roikkumaan tuossa uskossaan lähes henkensä kaupalla, vaikka kuinka esittäisi todisteita asioista, jotka eivät mahdu tuohon uskonnolliseen maailmankuvaan. Ihmisen kyky pettää itseään on hämmästyttävän toimiva ja tehokas. Kun tunne jyllää, järki juoksee karkuun.

[Vieras]

"Jehovantodistajuus on eniten lähellä oikeaa uskontoa". - Siinä tulisi kysyä että millä mitattu. Ja että on niin, että jehovantodistajuudessa on kiistatta virheitä, joita ei korjata, vaan päin vastoin niistä on kielletty keskustelemastakin. Kuten vuoden 1914 laskutoimituksessa olevat virheet. Ja että epäjohdonmukaisuusvirheet verensiirtokysymyksissä merkitsevät viattomien ihmisten tapattamista. Ja siten vaikka keksisikin sellaisen mittarin, jolla mitattuna jehovantodistajuus pääsisi lähimmäksi oikeaa uskontoa, niin sitä ei voi hyväksyä ilmiselvien virheiden vuoksi, joita ei voi selittää, vaan täytyy vaatia olemaan hiljaa rangaistuksen uhalla.

Ja että puhe oikeaa uskontoa lähinnä olemisesta on vain väittelytemppu, koska et kerro mikä sitten oikea uskonto olisi. Ja vastaavasti jos sen tietäisit, niin tietysti liittyisitkin siihen heti. Kuten kai kuka tahansa jo tuon käyttämäsi sanan "oikea" sanakirjamerkityksen vuoksi.

[SonOfJesus]

Olen ollut poissa järjestöstä monet vuodet.Tiedän että Jehovan todistajat eivät ole täydellisiä mutta hienoa on se että edes yrittää tehdä parhaansa.Varmasti sieltä löytyy muutamia jotka elävät kaksoiselämää mutta eikö se raamatussa olekin ennustettu! Siis rehellisesti sanon että miksi lähdin Jehovan todistajista oli varmaan ihan omaa syytäni ja että en ollut sujut enää itseni kanssa.Nyt osaan ymmärtää paremmin niitä joilla menee huonosti kun olen itse joutunut kokemaan ties mitä. Tiedän vanhoja ystäviä jotka alkaneet käyttää huumeita ym. mutta ovat nyt olleet kuivilla vuosia ja ovat todistajia.En ole katkera että minut erotettiin tai itse tajusin erota kun elämäni ei ollut enää raamatun mukaista.Säännöt tässä maailmassa on oltava ja katkeraksi ei saa tulla jos itse on aiheuttanut eroamisen. Onneksi voimme kaikki muuttua jos sitä todella haluamme, myös minäkin! Olen ajatellut monesti palaavani järjestöön ja rukoilen siihen voimaa.Ei pidä ottaa liian vakavasti itseään,kaikilla omat ongelmansa...

Itselleni ei käynyt niin, että olisin ymmärtänyt miksi minut erotettiin. Sanottiin vain "tiedäthän sen itsekin", vaikka en tiennyt. Sittemmin huomasin, että he palvovat järjestöä jumalanaan eikä mikään saa heitä katumaan.

Minä en tiedä, mitä minun pitäisi katua, jotta voisin pyrkiä takaisin järjestöön, jonka jäsenyyttä vaaditaan, jotta selviäisi hengissä Harmagedonin taistelusta. Toteutuuko tässä oikeus?

[Massetar]

Olen joskus pohtinut Jehovan todistajiin takaisin menemistä. Liian monen oppikysymyksen pitäisi muuttua, jotta uskoisin sen päivän koittavan, että takaisin menemistä tosissani harkitsisin.

[Vieras]

Tuo takaisin palaamisen kysymys tulee yllättävän usein esiin.

Ilmeisesti ei kysymys ole pelastuksen haluamisesta, vaan ne ihmissuhteet.

Siksi tulee mieleen kysymys, onko ex -jt:t keskustelleet muista yhteisöistä mahdollisuutena, joissa olisi sellaista välitöntä kanssakäymistä kavereiden kanssa.

Intissä joku ortodoksi puhui siten, mistä ymmärsin hänen tarkoittavan jotain sen tapaista, että heillä ovat henkilöt paljon välittömässä kosketuksessa toisin kuin luterilaisilla.

Entäs ne kaikki pikkukirkot, eikö niitä ole metodisteja, baptisteja, vapaakirkko (ovatko muuten sitä mieltä, että muut kirkot ovat vangittuja ?)

Tuo ovityö lienee kaikille vastenmielinen ajatus ? Joillakin liikkeillä on niitä ns karismaattisia julistajia, oliko se "hellareiden" nimi se Yli-Vainio, joka aikoinaan sai ihmiset kaatumaan kun he halusivat ottaa vastaan Jeesuksen. Muuten, olen käsittänyt että Raamattu voisi olla tuossa julistusasiassa yleensäkin sillä kannalla että se on kutsumuksen varaista. Eikö alkuseurakuntienkin toimet olleet monet.

[Kletos]

Tuo takaisin palaamisen kysymys tulee yllättävän usein esiin.

Ilmeisesti ei kysymys ole pelastuksen haluamisesta, vaan ne ihmissuhteet.

Siksi tulee mieleen kysymys, onko ex -jt:t keskustelleet muista yhteisöistä mahdollisuutena, joissa olisi sellaista välitöntä kanssakäymistä kavereiden kanssa.

Tjaa. Ymmärtäisin niin, että kyse ei ole niinkään kavereiden menetyksestä vaan kipeintä on menettää omat vanhempansa taikka lapsensa lahkon sääntöjen takia. Millainen yhteisö voisi mielestäsi korvata sen, ettei ole nähnyt omia vanhempiaan 15 vuoteen, pääse heidän sairasvuoteensa ääreen tai edes haudalle? Millainen "muu yhteisö" korvaa omat vanhemmat, lapset, sisarukset tai lastenlapset?

Moni palaa ihmissuhteiden takia, totta.
Ihmissuhteita käytetään useissa tapauksissa häikäilemättä kiristyskeinona. Tämä tuli esille jo siinä pienessä otoksessa, joka oli mukana omassa gradussani. Kyse oli kuitenkin vain 14 todistajan kokemuksista (joista oli suurin osa entisiä, muutama edelleen mukana - ihmissuhteiden takia).

Jos ainut mahdollisuus päästä äitinsä hautajaisiin, lapsensa häihin, nähdä lapsenlapsiaan, on palata takaisin - moni palaa. Siinä tilanteessa palaaja tuskin pitää oppia totuutena, yhtä vähän kuin ne sadat tai tuhannet muut todistajat, jotka ovat mukana vain siitä pelosta, että menettäisivät tärkeät tai ainoat ihmissuhteensa.

Millaista hedelmää saa aikaan uskonto, jonka jäsen miettii itsemurhaa ainoana ulospääsynä tilanteestaan?

Todellisuus tulisi näkyviin, jos jäsenille annettaisin aito ja oikea uskonnonvapaus. Todellisuus paljastuisi, jos todistajat vaatisivat omille jäsenilleen sitä vapautta, jota he vaativat muilta uskonnollisilta yhteisöiltä. Jos erotettuja ei kartettaisi, nähtäisiin mikä on todellisen uskon osuus. Silloin yhteisöön jäisivät vain ne, jotka ovat mukana oppien ja uskonsa takia.
Mutta pelko estää antamasta vapautta. Jos ihmisten annetaan sanoa ääneen rankaisematta ja vailla pelkoa, ettei keisarilla ole vaatteita
- se aito totuus paljastuisi.