Niin... tuossa ei ole mitään uutta (ainakaan minulle) eikä sen esittäjän, tuon mitättömän Einsteinin, teorioita voi ottaa ehdottomana todistettuna totuutena vaan ainoastaan hieman sekopäisen (tukka pystyssä kuvissa) oloisen dementikon horinoina.
Nyt ja tässä on kuitenkin teorisoimassa RaM Suuri

, jonka faktaperäiset käsitykset kumoavat kerrassaan täysin tuon E:n suhteellisuusteorian. Ainakin siltä osin mitä aika-käsitykseen tulee.
Fysiikassa perussuure aika (lat. tempus, tunnus t) määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä aika-avaruuden neljännellä akselilla. Einsteinin suppean suhteellisuusteorian mukaan aikaa ei voi esittää muuten kuin aika-avaruuden osana.
Aika-avaruus ja neljäs ulottuvuus ovat vain perusteettomia hypoteeseja, E:n 'kaiken teorian' keskeinen osa jolla yritetään selitellä selittämätöntä. Se on uskontoa.
Tapahtumien välinen etäisyys riippuu tapahtumia tarkkailevien havainnoitsijoiden suhteellisesta nopeudesta tapahtumaan nähden.
Lauseke on virheellinen, mitä sillä sitten yritetäänkin sanoa.
Tapahtumien väliseen etäisyyteen voi vaikuttaa vain tapahtuman osapuolet. Ei ulkopuolinen tarkkailija tai hänen nopeutensa. Jos tapahtumana on jalkapalloilijan antama syöttö toiselle pelaajalle pallon liikkeeseen ei vaikuta tapahtumaa katsomassa olevan liike. Tuo väite on absurdi.
Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria muutti ajan määritelmää vielä enemmän esittämällä kaareutuneen aika-avaruuden käsitteen. Eristetyssä järjestelmässä ajan kuluessa eteenpäin entropia eli haje aina kasvaa, joten hajeen kasvusta voidaan päätellä ajan suunta. Normaalisti syy-seuraussuhteen mukaisesti syy on myös aina ennen seurausta.
E ymmärsi aivan oikein entropian ja ajan suhteen. Entropia ja aika kulkevat käsi kädessä.
Kaareutunut aika-avaruus on kuitenkin mihinkään perustumaton teoria. Sen todistamiseksi sanat kyllä ja ei ovat yhtä perusteltuja ja tosia. Kyse on aivan samasta, kuin väitteestä jumalan olemassa olosta.
Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa painovoimakentässä aika kuluu suhteellisuusteorian mukaan hitaammin kuin pienessä painovoimakentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Ihmiset eivät kuitenkaan voi itse huomata ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia lähiympäristössään, sillä aivot ja havainnot toimivat samalla aikaan sidotulla nopeudella.
Ehdottomasti väärin. Aika EI ole nopeus vaan keinotekoinen väline määritellä tapahtumia yleisessä ajankulussa ja maailmankaikkeudessa. Jos kello tai mikä tahansa hidastuu ulkopuolisen voiman vaikutuksesta, se ei liity mitenkään aikaan. Ajankuluun ei vaikuta mikään eikä kello tai mikään reaktio ole sama kuin ajankulu. Jos vettä valuttaa hanasta hitaammin tai nopeammin, se ei liity mitenkään yleiseen ajankuluun, vaikka vesikannun täyttymisen nopeuteen se vaikuttaakin. Myöskään ihmiselle ja hänen havaintokyvyllään ei ole mitään tekemistä yleisen ajankulun kanssa.
Ajan suhteen on täysin yhden tekevää, hidastuuko kello painovoiman vai heikenneen virtalähteen seurauksena. Maapallon kellojen käyntimuutoksilla ei ole mitään vaikutusta siihen, kauanko Jupiterin auringon kiertäminen kestää. Yleiseen ajankuluun ei siis vaikuta mikään eikä itse aikaa ole olemassa.
Aika on vain ihmisen keinotekoinen menetelmä määritellä ja havainnoida johdonmukaisesti ympäristöään.
Einsteinin teorioita olisi jo korkea AIKA korjata.
Syy ja seuraus. Kun heitetään palloa se lentää tietyssä ajassa kohtaan X. Siihen vaikuttaa pallon massaan kohdistuva työntävoima=energia joka saa sen lentämään ko. kohtaan ja pallon lentoon kuluu X aika. Aika ei ole tässä fysikaalinen suure vaan havainto. Samanlainen havainto kuin että auringon säteiden lämpö tuntuu mukavalta iholla, mutta aurinkoon mentäessä tilanne ei ole kuitenkaan sama.
Missä se MC viipyy... alan jo kohta villiintymään aiheen kanssa.