Taas tiede harppasi tutkimusmenetelmissä

[Viljo]

Boldattu havainto on mielenkiintoinen, jos se vielä varmistetaan toisilla kokeilla sillä sehän tarkoittaisi että teoriaa pitäisi rukata.

Ei sentään, vaan päin vastoin, eikö testi nimenomaan osoittanut teorian paikkansapitävyyden.

Katos vaan, piti ihan tarkistaa kun tuollaista kommenttia tuli. Olin lukenut väärin: "Korkeammalla oleva kello kulki nopeammin kuin teoria ennustaa. ..."

Kommenttini oli siis virheellinen.

[Viljo]

(Sori jos ärsytän tällä Einsteinin suhteellisuusteorian vastaisella väittämälläni mutta osoittakaa se nyt edes jotenkin vääräksi. Mielellään vielä niin selvästi että tällainen tyhmäkin tajuaisi. MC?)

Musta tuntuu, että on yhtä turhaa yrittää osoittaa sulle sitä vääräksi, kuin olisi yrittää osoittaa heovantodistajalle heidän oppirakennelmansa olevan virheellinen.

[RaM]

Ei suinkaan. Minä ole hyvin oppimishaluinen, mutta minulle on enää hankala syöttää olettamia tai utopioita jotka pitäisi hyväksyä ilman omaa ymmärrystä totuuksiksi. Tieteenfilosofiaakaan en aivan pureksimatta niele.

Miksi riittävän suuri nopeus saisi ajan kulkemaan taaksepäin? Jos juoksen fotoneita nopeampaa niin alkaako jalkani käymään taaksepäin? Mitä suhteellisuusteorian kannalta merkitsisi se, että pimeästä aineesta tai -energiasta löytyisi jokin äärimmäisen pieni partikkeli jonka nopeus olisi vaikka 600 000 km/s.?

[Johanneksen poika]

Mitä suhteellisuusteorian kannalta merkitsisi se, että pimeästä aineesta tai -energiasta löytyisi jokin äärimmäisen pieni partikkeli jonka nopeus olisi vaikka 600 000 km/s.?

Tuohan on päivänselvää. Pian tuon nopean partikkelin perässä olisi liuta galaxipoliiseja pillit vinkuen yrittämässä sakottaa ylinopeutta ajavan partikkelin. Kyllä siitä partikkeli muutaman päiväsakon saisi, mutta päivän pituus riippusi tietysti siitä, missä gagaxissa ja minkä tähden tai planeetan lähellä tämä törkeä liikennerikkomus tapahtuisi. Päivän pituushan vaihtelee. Kaikki on niin suhteellista.

[RaM]

Sitten on vielä tuon olemattoman ajan lisäksi olemattomia toisia ulottuvuuksia... tai ainakin oletetaan olevan. Minulle ne kyllä kävisi päinsä jos jotenkin kykenisin mieltämään niiden realiteetin, mutta kenellekään jumalaan uskovalle niiden ei pitäisi kelvata. Toiset ulottuvuudethan vesittävät vieläkin enemmän tarvetta jumaluuksille, sillä mehän saattaisimme olla toisen ulottuvuuden koululaisen biologian tehtävä. (Se on kuitenkin platonistisen filosofian sarka, joka on minusta vastenmieleisen utopistisen saivartelun polun alku.)

[Sukututkija]

Miksi riittävän suuri nopeus saisi ajan kulkemaan taaksepäin? Jos juoksen fotoneita nopeampaa niin alkaako jalkani käymään taaksepäin?

Ei - olettaen että jalkasi ovat massalliset, joiden jo valonnopeuteen kiihdyttäminen vaatisi äärettömän määrän energiaa, puhumattakaan siitä, että tavoitteesi olisi kaksinkertainen valonnopeus.

Mutta juu, mielenkiintoinen hypoteesi.

[RaM]

No juu... jalkani ovat massalliset enkä oikeasti oleta saavani niitä tuohon mainittuun nopeuteen. Tällä massallisuudella ja näillä kilometreillä ei kannata ylipäätäänkään kovinkaan paljoa juoksennella. Menee vain selkä ja polvet paskaksi.
Aihetta on vain jotenkin mielenkiintoista pohdiskella. Pöhkömpää on omasta mielestäni olla uskovinaan johonkin mitä ei itse tajua ja sitoutua jonkun toisen henkilön omituisiin filosofisiin päätelmiin, jos ei itse pidä niitä loogisina. Niinpä aina kannattaa kysyä jos haluaa saada vastauksen.

[YksinäinenSusi]

Kyl nää o vaikeit asioi tämmöset, ei näit ymmärrä oikein mitenkään päin , vaik oon koittanu pyöritel näit selityksii kaikiltavoin ja monest suunnast.

Mut tota , kerran tuli isän kans tinkaa kun kuljimme autolla 100 kunta kilometrii tunnis nii , totesin isukille ett, kato tuo maisema liikkuu taakseppäiten yhtä nopiast ku met menemmä etiäppäin , että onkoha se totta. Nii isä sanos et ei se mihkää liiku ,no minä siihe sitte että no kato itte liikkuuhan se koko aja taapäin.

Koitin vielä myöhemmin ottaa asiaa puheeksi ,mut isä siihe ett, no nii ei se mihinkään liiku - ole hiljaa nyt.

Mut ite mielessä oon aatellu , että täytyyhän sen maiseman liikkua taaksepäin , ku kerran autoki liikkuu eteenpäin ja että jos maisema ei liikkus taakseppäin nii, ei kai autokaan vois liikkua eteenpäin.

[RaM]

Maapallon pyörimistä ajatellen olet oikeassa siinä, että maisemakin liikkuu. Mutta liikuuko se eteen vai taaksepäin auton liikkeeseen verrattuna riippuu auton suunnasta.

Aika itsessään ei myöskään sen enempää liiku kuin ole paikallakaan. Varsinaisesti aikaa ei ole itsenäisenä asiana olemassakaan, joten se ei voi hidastua eikä venyä eikä taipua. Mikään kellokaan ei todellisuudessa mittaa missään muodossa itse aikaa, vaan kello on vain mekaaninen laite joka toimii ihmisen määrittämää sykliä noudattaen. Jos ihminen pidentää tai lyhentää kellon sykliä sillä ei ole minäänlaista vaikutusta yleiseen ajankuluun. Kukaan ei elä pidempään siksi, että pitää ranteessaan hitaasti käyvää kelloa.

[Johanneksen poika]

Maapallon pyörimistä ajatellen olet oikeassa siinä, että maisemakin liikkuu. Mutta liikuuko se eteen vai taaksepäin auton liikkeeseen verrattuna riippuu auton suunnasta.

Aika itsessään ei myöskään sen enempää liiku kuin ole paikallakaan. Varsinaisesti aikaa ei ole itsenäisenä asiana olemassakaan, joten se ei voi hidastua eikä venyä eikä taipua. Mikään kellokaan ei todellisuudessa mittaa missään muodossa itse aikaa, vaan kello on vain mekaaninen laite joka toimii ihmisen määrittämää sykliä noudattaen. Jos ihminen pidentää tai lyhentää kellon sykliä sillä ei ole minäänlaista vaikutusta yleiseen ajankuluun. Kukaan ei elä pidempään siksi, että pitää ranteessaan hitaasti käyvää kelloa.

Laitetaan tähän näkyviin varmuuden vuoksi Wikipedian käsitys ajasta:

Aika fysiikassa

Fysiikassa perussuure aika (lat. tempus, tunnus t) määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä aika-avaruuden neljännellä akselilla. Einsteinin suppean suhteellisuusteorian mukaan aikaa ei voi esittää muuten kuin aika-avaruuden osana. Tapahtumien välinen etäisyys riippuu tapahtumia tarkkailevien havainnoitsijoiden suhteellisesta nopeudesta tapahtumaan nähden. Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria muutti ajan määritelmää vielä enemmän esittämällä kaareutuneen aika-avaruuden käsitteen. Eristetyssä järjestelmässä ajan kuluessa eteenpäin entropia eli haje aina kasvaa, joten hajeen kasvusta voidaan päätellä ajan suunta. Normaalisti syy-seuraussuhteen mukaisesti syy on myös aina ennen seurausta.

Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa painovoimakentässä aika kuluu suhteellisuusteorian mukaan hitaammin kuin pienessä painovoimakentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Ihmiset eivät kuitenkaan voi itse huomata ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia lähiympäristössään, sillä aivot ja havainnot toimivat samalla aikaan sidotulla nopeudella.

Lainaus päättyi tähän. Lue lisää täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aika

Yksi hyvin käyttökelpoinen tieto tuossa wikipedian artikkelissa on: Normaalisti syy-seuraussuhteen mukaisesti syy on myös aina ennen seurausta.

[RaM]

Niin... tuossa ei ole mitään uutta (ainakaan minulle) eikä sen esittäjän, tuon mitättömän Einsteinin, teorioita voi ottaa ehdottomana todistettuna totuutena vaan ainoastaan hieman sekopäisen (tukka pystyssä kuvissa) oloisen dementikon horinoina.
Nyt ja tässä on kuitenkin teorisoimassa RaM Suuri , jonka faktaperäiset käsitykset kumoavat kerrassaan täysin tuon E:n suhteellisuusteorian. Ainakin siltä osin mitä aika-käsitykseen tulee.

Fysiikassa perussuure aika (lat. tempus, tunnus t) määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä aika-avaruuden neljännellä akselilla. Einsteinin suppean suhteellisuusteorian mukaan aikaa ei voi esittää muuten kuin aika-avaruuden osana.

Aika-avaruus ja neljäs ulottuvuus ovat vain perusteettomia hypoteeseja, E:n 'kaiken teorian' keskeinen osa jolla yritetään selitellä selittämätöntä. Se on uskontoa.

Tapahtumien välinen etäisyys riippuu tapahtumia tarkkailevien havainnoitsijoiden suhteellisesta nopeudesta tapahtumaan nähden.

Lauseke on virheellinen, mitä sillä sitten yritetäänkin sanoa.
Tapahtumien väliseen etäisyyteen voi vaikuttaa vain tapahtuman osapuolet. Ei ulkopuolinen tarkkailija tai hänen nopeutensa. Jos tapahtumana on jalkapalloilijan antama syöttö toiselle pelaajalle pallon liikkeeseen ei vaikuta tapahtumaa katsomassa olevan liike. Tuo väite on absurdi.

Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria muutti ajan määritelmää vielä enemmän esittämällä kaareutuneen aika-avaruuden käsitteen. Eristetyssä järjestelmässä ajan kuluessa eteenpäin entropia eli haje aina kasvaa, joten hajeen kasvusta voidaan päätellä ajan suunta. Normaalisti syy-seuraussuhteen mukaisesti syy on myös aina ennen seurausta.

E ymmärsi aivan oikein entropian ja ajan suhteen. Entropia ja aika kulkevat käsi kädessä.
Kaareutunut aika-avaruus on kuitenkin mihinkään perustumaton teoria. Sen todistamiseksi sanat kyllä ja ei ovat yhtä perusteltuja ja tosia. Kyse on aivan samasta, kuin väitteestä jumalan olemassa olosta.

Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa painovoimakentässä aika kuluu suhteellisuusteorian mukaan hitaammin kuin pienessä painovoimakentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Ihmiset eivät kuitenkaan voi itse huomata ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia lähiympäristössään, sillä aivot ja havainnot toimivat samalla aikaan sidotulla nopeudella.

Ehdottomasti väärin. Aika EI ole nopeus vaan keinotekoinen väline määritellä tapahtumia yleisessä ajankulussa ja maailmankaikkeudessa. Jos kello tai mikä tahansa hidastuu ulkopuolisen voiman vaikutuksesta, se ei liity mitenkään aikaan. Ajankuluun ei vaikuta mikään eikä kello tai mikään reaktio ole sama kuin ajankulu. Jos vettä valuttaa hanasta hitaammin tai nopeammin, se ei liity mitenkään yleiseen ajankuluun, vaikka vesikannun täyttymisen nopeuteen se vaikuttaakin. Myöskään ihmiselle ja hänen havaintokyvyllään ei ole mitään tekemistä yleisen ajankulun kanssa.
Ajan suhteen on täysin yhden tekevää, hidastuuko kello painovoiman vai heikenneen virtalähteen seurauksena. Maapallon kellojen käyntimuutoksilla ei ole mitään vaikutusta siihen, kauanko Jupiterin auringon kiertäminen kestää. Yleiseen ajankuluun ei siis vaikuta mikään eikä itse aikaa ole olemassa.
Aika on vain ihmisen keinotekoinen menetelmä määritellä ja havainnoida johdonmukaisesti ympäristöään.
Einsteinin teorioita olisi jo korkea AIKA korjata.

Syy ja seuraus. Kun heitetään palloa se lentää tietyssä ajassa kohtaan X. Siihen vaikuttaa pallon massaan kohdistuva työntävoima=energia joka saa sen lentämään ko. kohtaan ja pallon lentoon kuluu X aika. Aika ei ole tässä fysikaalinen suure vaan havainto. Samanlainen havainto kuin että auringon säteiden lämpö tuntuu mukavalta iholla, mutta aurinkoon mentäessä tilanne ei ole kuitenkaan sama.

Missä se MC viipyy... alan jo kohta villiintymään aiheen kanssa.

[YksinäinenSusi]

Luin tuossa joku päivä sitten suhteellisuusteoriasta , että liike ja suunta ovat suhteellisia ja riippuvaisia havaitsijasta.

Joten , jos autossa istuva sanoo että kattos mokomaa , tuo maisema liikkuu yhtä nopiast taaksepäin kun met menemmä etiäppäin , niin hän on oikeassa.

Myös se toinen kaveri siellä kannon nokassa metsässä istuessaan havaitsee , että kattos auto mennä pyyhkäisi ohitte , että menipä lujjaa , onneks mää ja maisema ollaan paikallaan , niin hänkin on oikeassa.

Kyl mää sittenkin taisin olla oikiassa lapsena kun isälle sanoin tästä ,mut hän ei halunnut kuunnella ja kielsi et , tommosia ei puhella.

[RaM]

Joten , jos autossa istuva sanoo että kattos mokomaa , tuo maisema liikkuu yhtä nopiast taaksepäin kun met menemmä etiäppäin , niin hän on oikeassa.

Paitsi jos katsoessasi pääsi ja katseesi kääntyy samalla maiseman mukana tulosuuntaan ei havaitsemasi maiseman nopeus ole enää sama kuin auton etenemisnopeus. Se hidastuu. Voit siis muuttaa aikaa sillä, kuinka pääsi ja silmäsi reagoivat vilistävään maisemaan. Voit siis tehdä myös kiusaa moottoritiellä kovaa ajaville autoilijoille hidastamalla heidän aikaansa kääntämällä päätäsi auton etenemisen mukaan.

[RaM]

Valonnopeutta pidetään yleensä suurimpana mahdollisena nopeutena jota ei voi ylittää. Valonnopeus on noin 300 000 km/sekunnissa.
Valonnopeuden ylittäminen on kuitenkin helppoa. Lisätään valonnopeuteen myös toisen kappaleen liikenopeus. Jos kävelet valaiseva taskulamppu kädessäsi, on taskulampusta lähtevän valon nopeus lisääntynyt kävelyvauhtisi nopeudella. Auton ajovalojen synnyttämä valon nopeus nousee sen mukaan, mitä kovempaa autolla ajetaan.
Maapallo kulkee radallaan noin 30 km/s ja jos valaiset taskulampullasi suoraan menosuuntaan, on taskulampusta lähtevän valon nopeus noin 300 030 km/s (likiarvoilla laskettuna). HELPPOA tämä valonnopeuden ylittäminen.

PS. Älkää kuitenkaan tehkö sitä koska silloin myös aika hidastuu ja työpäivät kestävät pidempään.

PPS. Mikäli kaksi taskulamppua asetetaan valaisemaan vastakkaisiin suuntiin, on fotonien erkaantumisnopeus n. 600 000 km/s. Mitä tapahtuu ajalle tuossa lamppujen välissä... en uskalla edes ajatella sitä. Älkää kuitenkaan menkö siellä kotonanne testaamaan tätäkään ilman mittavia turvallisuujärjestelyjä.

[rippeli]

Valonnopeutta pidetään yleensä suurimpana mahdollisena nopeutena jota ei voi ylittää. Valonnopeus on noin 300 000 km/sekunnissa.
Valonnopeuden ylittäminen on kuitenkin helppoa. Lisätään valonnopeuteen myös toisen kappaleen liikenopeus. Jos kävelet valaiseva taskulamppu kädessäsi, on taskulampusta lähtevän valon nopeus lisääntynyt kävelyvauhtisi nopeudella. Auton ajovalojen synnyttämä valon nopeus nousee sen mukaan, mitä kovempaa autolla ajetaan.
Maapallo kulkee radallaan noin 30 km/s ja jos valaiset taskulampullasi suoraan menosuuntaan, on taskulampusta lähtevän valon nopeus noin 300 030 km/s (likiarvoilla laskettuna). HELPPOA tämä valonnopeuden ylittäminen.

PS. Älkää kuitenkaan tehkö sitä koska silloin myös aika hidastuu ja työpäivät kestävät pidempään.

PPS. Mikäli kaksi taskulamppua asetetaan valaisemaan vastakkaisiin suuntiin, on fotonien erkaantumisnopeus n. 600 000 km/s. Mitä tapahtuu ajalle tuossa lamppujen välissä... en uskalla edes ajatella sitä. Älkää kuitenkaan menkö siellä kotonanne testaamaan tätäkään ilman mittavia turvallisuujärjestelyjä.

Hieno käytännön esimerkki.
Einstein taisi kuitenkin tarkoittaa juuri tuota kun ajatteli ajan hidastuvan. Eli valon nopeus on maksimi, joten jos koitetaan lisätä vauhtia vaikka kävelemällä taskulamppu kädessä, niin nopeus ei kasva, vaan aika hidastuu.