Johanneksen poika kirjoitti:Ellabella kirjoitti:Heillä tuntuu olevan toivoa tai no jos ei muuta niin aina he saavat raportoitavaa.
Luulen, että tässä(kin) tapauksessa on kyse
numeroista, joita raportteihin piirrellään. Tavallinen ihminen on JT-seurakunnan arvoasteikolla vain pelkkä
numero, jota hyödynnetään kerran kuussa raporteissa.
Niin no pääosin numeroita itsekin tarkoitin. Tosin oma tulkintani JT-jengin kommunikoinnista mahtuu otsikon "Viimeisimmät juorut" alle. Parisen vuotta sitten sattui varsin hupaisa tilanne . Tämä menee nyt hiukan OT loruiluksi. Mutta kokonaisuutta ajatellen on seuraavassa tapahtumassa kyse nim.om. amerikkalaisen uususkonnon aikaansaamasta heijasteilmiöstä.
Olin tuomassa allekirjoitettavia papereita veli Nestorin kotiin ,jossa rouva Nestorinna kattasi kutsuvan kahvipöydän. Asiapaperit setvittiin sujuvasti ja siirryimme arkihuoneen upottavalle sohvalle. Iltapäivän auringon siilautuessa kimaltavalle pöydälle Nestori rykäisi hienotunteisesti ja sanoi kertovansa minulle hieman arkaluontoisen seikan,joka liittyi hänen seurakuntansa asioihin.
Jahas mietin... mitäs vakavaa sieltä nyt tulee. Juuh.. asia on niin,että seurakunnan veljet olivat pyytäneet häntä jäämään torstain teokraattisen koulun jälkeen keskustelemaan eräästä kysymyksestä,joka oli tullut heidän tietoonsa. Kummastelin mielessäni Nestorin kiertelyä . Asiaan ,asiaan toitotin aivoissani.
Noh, häntä kuulusteltiin ystävällismielisesti seuraavanlaisesta asiasta: Vieläkö hän tutkiskeli Ellabellan
kanssa raamattua ? Veljien tietoon oli tullut ,että me ajelimme hänen autollaan.Seurakunnan tarkkasilmäiset apupaimenet ja paimenet olivat saaneet peräti hälyttäviä uutisia.
Ärsyynnyin pelkästä ajatuksesta, että minun kunniaani oli hipaistu alhaisin mielikuvin. Odotin Nestorin jatkojutustelua. Hän oli kysynyt juoruämmien ja -äijien nimiä. Mutta sitä hänelle ei voitu kertoa.
Nestori kertoi sitten asianlaidan miksi hän ja minä ajelemme pitkin ja poikin ...eli työasiat vaativat molempien läsnäoloa milloin missäkin tilanteessa. Näin on ollut ja näin tulee jatkossa olemaankin.
Joka tapauksessa hän joutuisi antamaan vielä meriselityksen tulevan viikon komiteakuulustelussa.
Argh.. Nestori tiesi ketkä herrat ja herrantertut jutun alulle panijat olivat. Pyysin häneltä nimet.
Sanoin tekeväni tervehdyskäynnin näiden hameissa ramppaavien kummisetien luona. Minun nimeäni,kun eivät tuonkaltaiset talikonkääntäjät muistuttamatta mainitse. Nestori pelästyi ja kielsi ehdottomasti minua menemästä.
Ei auttanut vaan rimpautin seuraavana päivänä ensimmäiseksi saamani Jt-körmyn ovea. Tunsin goljatin entuudestaan. Herra oli äimän käkenä ja yritti kieltää osallisuutensa juorujen levittämiseen. Lisäsin verbaaliraipan vinguntaa ja lupasin tulla jatkossakin käymään mikäli katson tarpeelliseksi. Seuraavaksi kumautin lähellä asuvan JT-tohvelisankarin kaunista kuparista ovenkolkutinta.
Ovelle ilmestyi mairea rouva Tohveli. Esitin asiani. Herra ei olut kotona ,joten
kuulustelin juoruäijän parempaa puoliskoa ja ilmoitin tulevani uusintakäynnille ,jos herra ei itse ilmoittaudu ja oikaise puheitansa. Juoruämmät tapasin kauppareissuilla. Kassalla oli hyvä ottaa verbaaliruoska esiin.
Kysäisin parin viikon kuluttua veli Nestorilta miten komiteakuulustelu oli sujunut. Saiko hän varoituksen vai peräti potkut. ...Heh...heh.. ei siinä mitään he kyllä ymmärsivät koko tilanteen. Oli esimieheni väistelevä kuittaus.
Avoimuus on JT-jengille tuntematon käsite. Sehän ei mitenkään estä muita olemasta avoin.
Tilannekomiikkaa ja hupaisia jatkojuttuja on kertynyt viime torstaihin asti. Olen sitä mieltä,että Nestorilla on joko selvää huumorintajua tai sitten hän ei enää löydä laumakirjasta ohjetta miten käsitellä tämänkaltaista kaktusta.
BTW eihän sitä aina tarvitse julkisesti tanssia. Lumoava musiikki vie pyörähtelemään vaikka keittiön lattialla harjanvarren kanssa tai ilman. Elämä on sydämen rytmiä.
