Ahdistaa...

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

gina
Viestit: 12
Liittynyt: 03.11.2011 14:44

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja gina »

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:


Oikeastaan mitä taitavammin opit liioittelemaan ja mitä hauskemmin teet siten , niin sitä enemmän sinusta pidetään, mutta tämä vain toisten nuorten seurassa tai toisten työkavereiden seurassa.



Onnea yritykseen !

Kiitos neuvoista:D oon kyllä aika synnynnäinen liioittelija et se onnistuu.. mut kun mä oon nainen, niin luulen et jos meen naisille puhuu vaa jotain, nii ei sillo tuu niit ystävyyssuhteita joita haen..
Mut hauska kyl osaan olla ja olla seurallinen.. mut se et tuntuu nii oudolta missä voi tutustua ihmiseen jost vois tulla hyvä kaveri.
Jossai harrastuksessa ehkäpä? Pitää mennä johonki bodypumppiin ;D

mut kiitti neuvoista, sain ainakin hyvän mielen niistä ;) :)
My world has changed and so have I
I've learned to choose
And even learned to say goodbye
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8099
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Eräs mahdollisuus aloittaa ihmisiin tutustuminen ovat vertaistukikokoontumiset. Näissä ollaan ainakin yhteisellä pohjalla, eikä liiemmin selittelyjä tarvita. Jokainen tapaamisiin osallistuva on tavalla tai toisella kokenut omat "kiemuransa" jehovantodistajuudesta irtaantuessaan.
Vieras

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Vieras »

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:...Äläkä missään tapauksessa puhu vakavia kenenkään kanssa, koska maailmalliset ihmiset viihtyvät kevyen puheen ja hauskan puheen alueella, jos alat puhumaan vakavia, niin saat kummeksuvia katseita osaksesi.

Maailmalliset ovat myös allergisia uskonnolle ja näyttävät saavan siitä inhon puistatuksia, joten älä missään nimessä puhu mitään uskonnosta.

Aina siis puhut vain sitä samaa mitä hekin ja samalla tavalla ja kannattaa liioitella ja hiukan valehdella, siitä maailmalliset pitävät ja nauravat heti römäkästi kun sahaat heitä leikkimielellä vähän silmään, siitä he pitävät ja sanovat että on se tuo gina hyvä tyyppi ja hauska.

Oikeastaan mitä taitavammin opit liioittelemaan ja mitä hauskemmin teet siten , niin sitä enemmän sinusta pidetään, mutta tämä vain toisten nuorten seurassa tai toisten työkavereiden seurassa.
Ethän vain ole tosissasi näillä neuvoilla? Itse ainakin sain (maailmallisena) hyvät naurut tuosta. Ne piirit joissa itse liikun eivät ole tuollaista meininkiä nähneetkään. Niin, maailmallisia ja Jehovan todistajia kun on moneen junaan...

Oma vinkkini on puhua vakavista ja syvällisistä asioista, liioittelematta. Myös uskonto on hyvä puheenaihe. Se kiinnostaa maailmallisia. Kyllä tammikuussa 2011 riitti puhetta työpaikoilla ympäri Suomen, kun moni katsoi Silminnäkijän "Kastetusta Kartetuksi" -dokumentin. Viimeistään YLEn Homoilta -keskusteluohjelma avasi tulvaportit ja uskonto todellakin kiinnostaa maailmallisia. Siitä riittää aina juttua ja erilaisia näkemyksiä.

JK
Mievaan
Viestit: 486
Liittynyt: 14.10.2011 00:15

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Mievaan »

huokaus. Tiedän miltä sinusta tuntuu. Monet yöt on mennyt valvoen ja pohtien. Syitä on monia miksi itse jättäydyin pois pikkuhiljaa. Päällimäisenä tulee mieleen sen että järjestö pitää muita kuin jt pahoina, suorastaan saatanasta tai vähintääkin saatanan alaisina. Yli 5 vuotta on mennyt kun astuin salille sisään. Puheet lavalla rupesivat adistamaan. Tuntui kun mitään ei osannu tehdä oikein/riitävästi. Mikään ei riittänyt Jehovalle. Ihmettelin missä on rakkaus, myötätunto. Sääntöjä kyllä piisasi ja kaikkea hallitsi "omatunto" vankila. Huomasin myös että ne joilla meni huonosti niitä ei autettu vaan eristettin muista (nk. huonoa seuraa) ei pyydetty kentälle/kutsuttu kylään välillä jopa tervehtimistä välteltiin vaikka hekilöt olivat kylläkin todistjia. Ei jt kaverit pelastivat minut. Olin jo niin ahdistunut etten olisi jaksanut jatkaa elämääni. Tässä vaihessa tietenkin kaikki todistajat olivat hylännneet minut, nk. ystävät. Tutustuin nykyiseen aviomieheeni ja muutimme yhteen asumaan. Hän on minun normaaliuuden ääni. Hänen kanssaan vietin elämäni ensimmäiset synttärit ja joulut. Menin ensimmäiselle heavy keikalle ja poltin tupakan. hihih Maailma ei loppunut, se vasta alkoi kohdallani. menetin yli 20 vuotta elämästäni mutta minulla on monia vuosia edessä. Nyt vaan joudun opettelmaan nauttimaan elämästä ilman miljuunaa sääntöä ja pääsen itse miettimään mikä on ok ja mikä ei. jt ystävä jäi, mutta sain pajon uusia tilalle. Vanhemmat toki jäi järjestöön, sille en voi mitään mutta vielä ainakaan ne ei oo katkaissu suhteita minuun. Ehkä jonakin päivänä saan rohkeutta erota. Ja sanoa venhemmilleni ettei tää oo mun juttu sorry. *jaksamista*
Punainen
Viestit: 40
Liittynyt: 26.10.2010 19:03
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Punainen »

Koulusta ja töistä löytää ainakin omalla kohdallani parhaat ystävät ja ehkäpä juuri niistä harrastuksista. On vain oma ittensä, mutta ottaa kontaktia. Itse koen ainakin, että tutustuminen on helppoa, mutta kunnon kaverisuhde/ystävystyminen vaatii jo aika paljon töitä, mutta voi onnistua lyhyessäkin ajassa oikean ihmisen kanssa. Mä voin sanoa, että itse olen saanut todella hyvän ystävän ihmisestä, johon tutustuin vasta viime heinäkuussa. Tsemppiä, "maailmassa" on huomattavasti helpompi ja ennakkoluulottomampi tutustua uusiin ihmisiin kuin seurakunnassa, jossa on aina pienet piirit jo valmiina.
Vieras

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Vieras »

"Vanhemmat toki jäi järjestöön, sille en voi mitään mutta vielä ainakaan ne ei oo katkaissu suhteita minuun"

eikö niille voisi joskus sanoa, että kun se jehovantodistajuus vaikuttaa ihmissuhteeseen, niin eikö voisi keskustella itse jehovantodistajuudesta suoraan, aikomus on ruveta eroamaan ja siihen on olemassa selvät syyt, vartiotorni valehtelee ja sen määrämä tapa suhtautua ja kohdella ihmisiä lahkon ulkopuolella on vastenmielinen ja epäkristillinen, kuten vaikeuksiin joutuneisiin srk.-tovereiden kohtelukin tuntuu käytännössä olevan. Mutta tietysti jään, jos osoitatte että vartiotorniseura sittenkin olisi oikeassa.
Kivikko
Viestit: 650
Liittynyt: 10.01.2011 21:08

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Kivikko »

Mulla on samoin jo tiedossa, että sinä kauniina päivänä kun pääsen vanhimmiston kanssa juttelemaan ja todetaan että mun kannattaa erota järjestöstä, suuri osa tutuistani tulee pitämään mua vihollisenaan. Minulle on myös suoraan ilmoitettu, ettei minuun siinä tapauksessa tulla pitämään mitään yhteyksiä sukulaisteni ja tuttujeni puolesta.

Toisaalta parhaimmat ystävistäni viis veisaavat uskonnollisesta statuksestani, joten en jää täysin yksin. Kuitenkin sen yhteisöstä irtaantumisen tuoman vapauden ja riemun ja onnistumisen tunteen rinnalla seisoo järkähtämättä pelko siitä, kuinka paljon tulee satuttamaan se, että minut tullaan hylkäämään vain sen takia, etten usko sokeasti kaikkea, vaan haluan tutkia todisteita ja elää niiden, en tyhjän uskon mukaan.

Tuntuu kieroutuneelta, että niin kauan kun olen toimeton, mutta paperilla todistaja, kaikki on hyvin, mutta minkään konkreettisen muuttumatta se, että tulen paperilla olemaan joskus jotain muuta kuin todistaja, pakottaa ihmiset hylkäämään minut.
Kaikki järkeily siitä, että omapahan on menetyksensä, ei riitä siihen, että voisin ihan rauhassa asiaa ajatella. Sitä vaan on pakko mennä tulta päin ja testata mitä tapahtuu. Missään tapauksessa en tule kauaa enää todistajien kirjoissa olemaan. Tulen elämään parempaa elämää järjestön ulkopuolella, kuten olen jo nyt huomannut.

edit. lisätty sana
Vieras

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Vieras »

En pidä vanhinten asemasta, koska heillä on valtaa ja he voivat käyttää sitä väärinkin.. Ja lisäksi hallintoelin, joka periaatteessa on kaiken takana, mietityttää sen jälkeen kun luin Crisis of confidence. Ennen ajattelin, että hallintoelin on sellainen, joka rukoilee koko ajan ja Jehova kertoo heille jollain tavalla vastaukset..
Hei Gina,

Taidan olla ainoa vastaajista, joka on täysin samassa tilanteessa "PAR AIKAA" kuin sinäkin.

Sillä erotuksella, että tuo ahdistusvaihe on loppunut. Olen itse lukemalla lukenut ja tutkinut ja havainnut, että seura ei opeta oikein kaikissa asioissa.

Huomasin kaksi pääsääntöä tässä:

1. Seura opettaa 99% oikein kun puhutaan raamatusta, minkä takia itse uskoin kaiken lopunkin, kunnes törmäsin suoraan valheeseen, joka tuli lainauksena meidän lehdissä. Se oli irvokkaasti vääristelty, jättämällä juuri tärkeimmät kommentit lainaamatta. Se avasi silmäni.
2. Seura opettaa vilpillisen väärin aina kun puhutaan meidän menneisyydestä tai vuosilaskelmista

Ajatteleppa seuran historia video. Siinä ei mainita kertaakaan, että Russel opetti ihan päin mäntyä asiat, suuret pyramidit nuo Jumalan kivitodistajat, joita mittaamalla (videolla oli yksi kuva missä Herra Russel oli pyramideilla mittailemassa pyramidituumia, joilla laski 1914 laskelmiaan).

Olen itse lukenut näitä Russelin vanhoja kirjoja ja suosittelen, että seuraavassa kokouksessa livahdat srk:n kirjastoon ja pyri etsimään vanhin kirja käteesi ja tutki sen sisältöä. Aika huttua ja jos onnistut löytämään yhden asian jota vielä nykyään pidetään totuutena, olet onnekas.

Kysymys mietittäväksi: Miksi emme voi olla rehellisiä oman menneisyytemme ja uskomustemme suhteen?
Vastaus: Se söisi hallintoelimen uskottavuuden. Me emme puhu koskaan pieleen menneistä vuosi ennusteista. Historia videon nimikin on jotain totuuden valosta tms... en muista sitä tähän hätään, mutta tarkista itse.

Mielestäni meidän nykysuunta on vahvistumassa ja vahvistumassa seuraavaksi:

Palvo seuraa, niin palvot Jehovaa

Sanomattakin on selvää että se on väärin, mutta... se tehdään ovelasti rivien välistä erillisillä virkkeillä.
Analysoi VT-kirjoitus kylmän rauhallisesti virke kerrallaan, niin huomaat tämän itsekkin.

Jeesus ei halunnut, että häntä palvotaan, vaan hän aina halusi antaa kunnian Jumalalle.

MIKSI hallintoelin haluaa kunniaa? Miksi hallintoelin haluaa aina mainita itsensä, aina kun mahdollista Jumalan äänitorvena.

Saadakseen kunniaa ja jotta ihmiset sulattelematta söisivät heidän valmistamaa ruokaa oikeaan aikaan. Ajan ja ruokalajin, jonka tämä pieni oikeasta elämästä irronneet kaverit ovat valmistaneet.

Ensi su tutkittavan aineiston kuvakin on jo paljon puhuva. Abrahamin lähdöstä, kun hylkäävät Urin mukavat (toivottavasti oli ur en muista varmuudella) olosuhteet. Hylättynä on tarve-esineitä. Ja taas paasataan materialismista.

Ei hyvää päivää mitä probakandaa! Eihän ne nyt jättänyt mukeja tai muita esineitä taakseen, niitähän tarvitaan, vaan jättivät vain UR:n palvelut ja elämän helppouden, kun pääsi torille hakemaan ostoksia.

Erämaassa näitä etuja ei ollut. Kuva on vain loistava esimerkki hallintoelimen manipulaatiosta ja pienistä ovelista valheista, joiden avulla sylttyä meille todistajille yrittävät tuputtaa.

Sitten ystävät vastaavat innolla salilla kuvien perusteella totena, ihan kuin kyseessä olisi valokuvat.

Tsekkaa ensi sunnuntaina itse tätä piirrettä.


Mitä tulee ystävääsi, joka sinulle noin sydämmettömästi sanoi, niin hän on Jtodistaja, mutta ei Jpalvelija. Täysin sydämmetön ja rakkaudeton teko, josta hän vielä maksaa Jumalan edessä.

Jos et ole syyllistynyt moraalittomuuteen tms (kuten en minäkään), niin et ole tehnyt mitään mikä ansaitsisi tuon!

Kyse on ihmisten järjestöstä ja vain ihmisten. "He sanovat puhuvansa minun nimessäni, mutta osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden", tulee aina mieleeni.

Koeta jaksaa, mutta mieti oikeasti sitä eroamista. Itse ylitän nyt valtuuteni suhteesi, kun annan seuraavan neuvon: etäänny järjestöstä mieluummin kuin eroat. Näin on helpompi.

Elä moraalisesti korkea ja hyvä elämä ja lue raamattua, älä ihmisten ajatuksia joita kaupataan Jumalan ajatuksina.

Kaikkea hyvää sinnepäin!

Itse olen valinnut vaihtoehdoksi kuihtua seuran mukana pois. Ainakin vielä toistaiseksi...

ps. Itse luin myös saman kirjan jonka mainitsit, mutta hämmästyksekseni huomasin, että YK NCO jäsenyys olikin totta, tutkin asian itse. http://www.un.org sivuille ja hakusanaksi watchtower ja löytää todisteen. Hallintoelimen toiminto äänestyksineen taas ei kummastuttanut, kun en ollut sitä muuksi ajatellutkaan, kuin äänestys jutuiksi. Tämä heidän vaappuvista teorioistaan johtuen jotka muuttuvat valon myötä. "Valo lisääntyy, mutta kohde valaistuu vain lisää, mutta meillä JT:llä valon lisääntyessä myös kohde vaihtuu, vallitsevan valon mukaan::"
Viimeksi muokannut Tony, 06.11.2011 18:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Lainaus korjailtu
gina
Viestit: 12
Liittynyt: 03.11.2011 14:44

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja gina »

Vieras kirjoitti:
Taidan olla ainoa vastaajista, joka on täysin samassa tilanteessa "PAR AIKAA" kuin sinäkin.

Koeta jaksaa, mutta mieti oikeasti sitä eroamista. Itse ylitän nyt valtuuteni suhteesi, kun annan seuraavan neuvon: etäänny järjestöstä mieluummin kuin eroat. Näin on helpompi.
-----

Kiitos! Olen miettinyt tosiaan tätä että eroaisinko vaiko jäisinkö pikkuhiljaa toimeettomaksi..

Onkohan täällä palstalla naisia pk seudulta joka ois samassa tilanteessa ollut tai on tällä hetkellä.. Sais sellaista tukea jota tarvitsen.. Vaikka kiva kuulla ihan kaikenlaisten ja kaikenikäisten ihmisten kommentteja ja neuvoja, mutta tälläinen ihminen olisi se paras tähän hätään. :)

Laita vaikka yksityisviestiä :)

Kiitos,

gina
My world has changed and so have I
I've learned to choose
And even learned to say goodbye
Perdition
Viestit: 44
Liittynyt: 19.03.2011 19:54

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Perdition »

Hei Gina. Painit samoissa aatoksissa kuin minä ala-asteelta lähtien. Nyt odotan viimeistä naulaa arkkuun. Ota privalla yhteyttä jos haluat alkaa rakentaa uutta kaveripohjaa. Olen tod. näk. ikäisesi ja jos olet pk-seudulta niin on suuri todennäköisyys että tiedän sut.
Invita Minerva
Vieras

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Ei sun gina tartte ottaa tuota hommaa niin raskaasti. Itse olen onnellisesti seurakunnan yhteydessä ja en silti tingi urasta tai harrastuksista. Valitse itsellesi sopiva kultainen keskitie. Kyllä muakin koko ajan pyydetään kentälle ja mä vaan yksinkertaisesti kieltäydyn, tai sitten perun, jos on muuta tekemistä. Jokainen tehköön sen verran kuin pystyy. Jos homma menee pakkopullaksi ja vastenmieliseksi, se tarkoittaa että et pysty tekemään enempää, joten teet siis voitavasi.

Pysy srk:n yhteydessä, nauti ystävistä ja mahtavasta veljesseurasta ja kaikista sen tuomista eduista. Vältä tekemästä mitään isompaa syntiä, pysyt normaalina rivijulistajana ja samalla toteutat uraasi ja harrastuksiasi ja muita unelmia. Ei kannata lähteä näihin luopioporukoihin tai erota järjestöstä, ulkopuolella olet vain onnettomampi etkä saa sieltä mitään tavoittelemisen arvoista.
Vieras

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Mievaan kirjoitti: Hänen kanssaan vietin elämäni ensimmäiset synttärit ja joulut. Menin ensimmäiselle heavy keikalle ja poltin tupakan.
Hahhhah, mikähän siinä on että kun luopioituu, niin nämä on juuri ne jutut mitä aletaan heti harrastamaan. Käsittämätöntä. No kai se joulu on sitten niin mahtava juttu? Ja synttärit? Onneksi olkoon uudesta elämänsisällöstäsi. Itse olen viettänyt parikymmentä joulua ja ei niitä kyllä ikävä ole.
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Tony »

Vieras kirjoitti: ulkopuolella olet vain onnettomampi etkä saa sieltä mitään tavoittelemisen arvoista.
Jos kokemuksia peilaa tämä foorumin kautta (tai oikeastaan minkä tahansa ex-sivuston kautta), niin useimmat kokevat lähdön järjestöstä yhdeksi parhaista päätöksistä elämässään. Yhtä moni kokee olevansa huomattavasti onnellisempi järjestön ulkopuolella.

Väitteesi on yleinen jt-olettama, suoranainen urbaanilegenda. Sen toki ymmärtää kun tietää että vartsikka pursuaa tämän tyyppistä tarinaa lähtijöistä ja lähtemisestä. Totta tällaiset esitykset eivät kuitenkaan missään nimessä ole. Ne ovat propagandaa sen varsinaisessa merkityksessä.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Avatar
Tony
Viestit: 7521
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja Tony »

Vieras kirjoitti:
Mievaan kirjoitti: Hänen kanssaan vietin elämäni ensimmäiset synttärit ja joulut. Menin ensimmäiselle heavy keikalle ja poltin tupakan.
Hahhhah, mikähän siinä on että kun luopioituu, niin nämä on juuri ne jutut mitä aletaan heti harrastamaan. Käsittämätöntä. No kai se joulu on sitten niin mahtava juttu? Ja synttärit? Onneksi olkoon uudesta elämänsisällöstäsi. Itse olen viettänyt parikymmentä joulua ja ei niitä kyllä ikävä ole.
Eivät likikään kaikki ala 'harrastamaan' näitä lähdön jälkeen tai luopioiduttuaan. Ne vain ovat useimmille uusia asioita, joita saa tehdä ilman huonoa omatuntoa, omasta itsenäisestä päätöksestä. Aidosti itsenäiset valinnat elämässä ovat ihan uusi asia ja maailma monille lähtijöille. Joku synttäreiden juhlistaminen on hyvä keino päästä jyvälle tuosta uudesta elementistä - itsenäisyydestä - elämässä.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
**

Re: Ahdistaa...

Viesti Kirjoittaja ** »

Vieras kirjoitti:
Mievaan kirjoitti: Hänen kanssaan vietin elämäni ensimmäiset synttärit ja joulut. Menin ensimmäiselle heavy keikalle ja poltin tupakan.
Hahhhah, mikähän siinä on että kun luopioituu, niin nämä on juuri ne jutut mitä aletaan heti harrastamaan. Käsittämätöntä. No kai se joulu on sitten niin mahtava juttu? Ja synttärit? Onneksi olkoon uudesta elämänsisällöstäsi. Itse olen viettänyt parikymmentä joulua ja ei niitä kyllä ikävä ole.
Mun täytyy sanoa, että minä olen alkanut nauttia joulusta todella lahkoelämän jälkeen. Olen nykyään ateisti, eikä mulla ole mitään henkilökohtaista vakaumuksellista syytä viettää joulua. Mutta näin työssäkäyvänä ja harrastuksia omaavana ihmisenä nautin kuitenkin nykyään joulusta. Mulla on kolme lasta ja aviomies, joiden kanssa joulu on mukava valmistella. Mulle aina aatonaaton ilta tuo ihanan joulufiiliksen (=mikä siis minulle merkkaa perheen yhdessäoloaikaa hieman poissa arjesta) illalla on yleensä valmistelut saatu tehtyä ja kuusi tuotu sisään. Lapset nukkumaan, kinkku uuniin, leffa pyörimään ja miehen kanssa sohvalle. Meillä on perheen omat joulutraditiot. On ihana katsoa lasten nauttivan joulusta ja perheen kanssa yhdessä olosta.
Vastaa Viestiin