Jumalharha kirjoitti:
Palautumaton monimutkaisuus
On mahdotonta liioitella Darwinin ja Wallacen ratkaiseman ongelman suuruutta. Esimerkistä käy kirjaimellisesti minkä tahansa elävän olion anatomia, solurakenne, biokemia ja käyttäytyminen. Kuitenkin hätkähdyttävimmät näennäisen suunnittelun saavutukset ovat ne, jotka kreationistiset kirjoittajat - ilmeisistä syistä - vaitsevat, ja lempeällä ironialla otankin esimerkkini kreationistisesta kirjasta. Teoksen Life - How Did It Get Here? (Elämä - Miten se tuli tänne?) tekijää ei ole ilmoitettu, mutta sen kustansi Vartiotorni Raamattu- ja Traktaattiseura kuudellatoista kielellä ja yhdentoista miljoonan kappaleen painoksena, ja se on vakaa suosikki, koska olen saanut eri puolilta maailmaa hyvää toivovilta ihmisiltä peräti kuusi niistä pyytämättä lahjaksi.
Valitsen tästä anonyymista ja tuhlaavaisen jakelun saaneesta kirjasta sattumanvaraisesti sivun ja löydän sienieläimen, ja sen nimi on kukkakorisieni (Euplectella), jonka rinnalla on sitaatti peräti Sir David Attenboroughilta: "Kuvittelukyky on koetuksella, kun katsoo monimutkaista sienieläimen tukirankaa, esimerkiksi kukkakorisienenä tunnetun lajin piispikuloista muodostunutta tukirankaa. Miten näennäisen itsenäiset mikroskooppiset solut erittävät yhteistyössä miljoonia lasimaisia siruja ja rakentavat näin monimutkaisen ja kauniin hilan? Emme tiedä." Vartiotornin kirjoittajat lisäävät tähän välittömästi oman huipentumansa: "Tiedämme kuitenkin yhden asian: Sattuma ei ole sen todennäköinen suunnittelija." Ei todellakaan, sattuma ei ole sen todennäköinen suunnittelija. Siitä olemme kaikki samaa mieltä. Euplectellan tukirangan kaltaisen ilmiön tilastollinen epätodennäköisyys on keskeinen ongelma, jonka jokaisen elämän teorian on ratkaistava. Mitä suurempi tilastollinen epätodennäköisyys on, sitä vähemmän uskottava selitys sattuma on: sitä epätodennäköinen tarkoittaa. Kuitenkin epätodennäköisyyden ongelman ratkaisuehdokkaat eivät ole, kuten virheellisesti annetaan ymmärtää, suunnittelu ja sattuma. Ne ovat suunnittelu ja luonnonvalinta. Sattuma ei ole ratkaisu elävässä eliössä näkyviin korkeisiin epätodennäköisyyden tasoihin, eikä yksikään järkevä biologi esittäisi sellaista. Suunnittelu ei myöskään ole todellinen ratkaisu, kuten myöhemmin näemme; toistaiseksi haluan kuitenkin jatkaa sen ongelman esittelyä, jonka jokaisen elämän teorian on ratkaistava: sattumasta irrottautumisen ongelman.
Käännän Vartiotornin sivua ja näen ihmeellisen kasvin, jonka nimi on piippuköynnös (Aristolochia trilobata), jonka osat ovat elegantisti rakentuneet vangitsemaan hyönteisiä, peittämään ne siitepölyllä ja lähettämään ne matkalle toisen piippuköynnökseen. Kukan monimutkainen eleganssi saa Vartiotornin kysymään: "Tapahtuiko kaikki tämä sattumalta? Vai onko se älykkään suunnittelun tulos?" Nytkään se ei tietenkään tapahtunut sattumalta. Nytkään älykäs suunnittelu ei ole asianmukainen vaihtoehto sattumalle. Luonnonvalinta ei ole vain kitsas, uskottava ja elegantti ratkaisu, vaan se on myös ainoa toimiva sattuman vaihtoehto, jota on tähän mennessä esitetty. Älykäs suunnittelu kaatuu täsmälleen samaan vastalauseeseen kuin sattuma. Se ei yksinkertaisesti ole uskottava selitys tilastollisen epätodennäkösyyden ongelmaan. Ja mitä suurempi epätodennäköisyys on, sitä epäuskottavammaksi älykäs suunnittelu muuttuu. Selkeästi tarkasteltuna älykäs suunnittelu oikeastaan kaksinkertaistaa ongalman.Nytkin tämä johtuu siitä että itse suunnittelija synnyttää välittömästi suuremman omaan alkuperäänsä liittyvän ongalman. Asia, joka pystyy älykkäästi suunnittelemaan jotakin niinkin epätodennäköistä kuin piippuköynnöksen (tai maailmankaikkeuden), on väistämättä epätodennäköisempi kuin piippuköynnös. Jumala ei suinkaan katkaise riivaavaa regressiota vaan pahentaa sitä entisestään.
Käännän esiin uuden Vartiotornin sivun, jolla on kaunopuheinen kuvaus mammuttipetäjästä (Sequoiadendron giganteum), johon puuhun olen erityisesti kiintynyt, koska minulla on sellainen puutarhassani - pelkkä vauva, tuskin sadan vuoden ikäinen, mutta kuitenkin naapuruston pisin. "Mammuttipetäjän tyven vieressä seisova mies voi vain tuijottaa ylös hiljaa kunnioittaen sen massiivista loistokkuutta. Onko järkevää uskoa, että tämän majesteettisen jättiläisen ja sitä kantavan pienen siemenen muotoilu ei perustu suunnitteluun?" Nytkään ei ole järkevää ajatella, että suunnittelun ainoa vaihtoehto on sattuma. Kuitenkin tekijät unohtavat jälleen mainita todellisen vaihtoehdon, luonnonvalinnan, koska he eivät aidosti ymmärrä sitä tai koska he eivät halua.
Prosessi, jolla kasvit ulottuen mitättömän pienestä puna-alpista mammuttipetäjään saavat energian rakentaa itsensä, on yhteyttäminen. Vartiotorni sanoo jälleen: " 'Yhteyttämiseen liittyy noin seitsemänkymmentä erillistä kemiallista reaktiota', eräs biologi sanoi. 'Se on todella ihmeellinen tapahtuma.' Viherkasveja on sanottu luonnon 'tehtaiksi' - kauniiksi, hiljaisiksi, saastuttamattomiksi, happea tuottaviksi, vettä kierrättäviksi ja maailman ruokkiviksi. Syntyisivätkö ne sattumalta? Onko se todella uskottavaa?" Ei, se ei ole uskottavaa; esimerkin toisto esimerkin jälkeen ei kuitenkaan vie minnekään. Kreationistien "logiikka" on aina sama. Jokin kaunis luonnonilmiö on liian tilastollisesti epätodennäköinen, liian monimutkainen, liian kaunis, liian kunnioitusta herättävä ollakseen syntynyt sattumalta. Suunnittelu on sattuman ainoa vaihtoehto, jonka kirjoittajat pystyvät kuvittelemaan. Niinpä se on suunnittelijan työtä. Ja luonnontieteen vastaus tähän virheelliseen logiikkaan on myös aina sama. Suunnittelu ei ole sattuman ainoa vaihtoehto. Luonnonvalinta on parempi vaihtoehto. Itseasiassa suunnittelu ei ole todellinen vaihtoehto lainkaan, koska se synnyttää vielä suuremman ongelman kuin ratkaisee: kuka suunnitteli suunnittelijan? Sattuma ja suunnittelu epäonnistuvat kumpikin tilastollisen epätodennäköisyyden ongelman ratkaisuna, koska toinen niistä on ongelma ja toinen palautuu siihen. Luonnonvalinta on todellinen ratkaisu. Se on ainoa toimiva ratkaisu, joka on koskaan esitetty. Ja se ei ole vain toimiva ratkaisu, vaan se on myös hätkähdyttävän elegantti ja vahva ratkaisu.
