Syystä, että...? Tietenkin VT:n kirjoituksista myö löytyy juutalaista laintulkintaa eksiilin jälkeiseltä ajalta, saatiinhan tämän nämä valitut palat kootuksi vasta eksiilin jälkee 440-lubvulla eKr, vaikka lopullisen muotoonsa saatettiinkin vasta 100-luvulla jKR.Shamise kirjoitti:Uuden testamentin kirjoitukset eivät kelpaa todisteeksi juutalaisten dogmeista. Eli jos esität heillä olleen sellaisen näkemyksen yleisesti tunnettuna eksiilistä alkaen, voisi olettaa asian löytyvän muualta kuin ut:sta.-
Saddukealaisten uskonnoliispoliittinen puolue suosi hellenismiä, mikä oli sekoittunut juutalaisuuteen ainakin osittain jo hasmonilaisajalla. Tätä ennen Kyyros Suuren ajalla vaikuttanut zarathustralaisuus antoi runsaasti virikkeitä juutalaisuuteen.
Saddukealaisuus piti arvossa juutalaista lakia. Fariseusten uskonnollispoliittinen puolue pitäytyi edellisiä tiukemmin tanakin tulkinnassa ja isien perinnäissäädöksissä. Näiden kahden puolueen välinen kiista käy hyvin esiin Uuden testamentin kirjoituksista.
Saddukealaisuus syntyi joidenkin tutkijoitten mukaan noin 150-luvulla eKr (hasmolilaisaikana) ja vaikutti noin vuoteen 70-73 jKr muodostaen juutalaisen yläluokan. Vastaavasti jotkut tutkijat katsovat farisealaisuuden syntyneen tämän vastapainoksi noin 100-luvulla eKr (makkabilaisaikana) ja se pitäytyi tiukasti Mooseksen lakiin ja isien perinnäissääntöihin (kuten edelleenkin ortodoksijuutalaisuudessa) sekä muodosti pohjan juutalaiselle tanakin tulkinnalle jakautuen eri koulukuntiin. Näistä tunnetuimmat paavalinaikaiset olivat rabbien Hillel ja Gamaliel koulukunnat. Keski-ajalla myös masoreetit on otettava huomioon.
Näiden kahden uskonnollispoliittisen puolueen synty ei ole kiistaton. Näistä ainakin farisealaisuuden voidaan ajatella saaneen, ellei varsinaista alkuaan, ainakin sen esiasteita eksiilissä. Tämä johtuu siitä, ettei koko kansaa siirretty kerralla vaan noin kymmenen vuoden aikajaksona kolmeen eri otteeseen ja vastaavasi "muukalaisia" siirrettin tilalle. Kaikkein köyhimpiä ei siirto koskenut.
Nämä siirtojen erikaikaisuudet johtivat siihen, ettei eksiliin siirrettyjä sijoitettu samoille paikkakunnille. Juutalaiset pyrkivät myös eksiilin aikana harjoittamaan omaa uskontoaan, mutta papistoa ei välttämättä riittänyt kaikkialle, joten osaa alempaa papistoa käytettiin apuna. Tästä alemmasta papistosta syntyi farisealaisuus.
Farisealaiset rabbit toimivat merkittävimpinä juutalaisuuden opettajina ja tanakin tulkitsijoina synagogalaitoksessa, jonka synty tutkijoiden enemmistön mukaan ajoittuu eksiilin aikaan. Sangen monet UT:n tekstit ilmaisevat näitä farisealaisen juutalaisuuden tulkintoja, unohtamatta saddukealaisiakaan, mistä syystä Apt:ja suosittelin.
Gabrielin ilmestys tunnetaan yleisesti pseudepigrafisena tekstinä, mikä ei anna aihetta enempiin spekulointeihin.