Tässä alla ajankohtaisen Vp:n artikkeli, joka osaltaan osoittaa sen, että kokoukset ovat nykyään huomattavasti enemmän suorittamista sekuntikello kaulassa kuin aitoa uskon ilmausta:
Erityisesti tuo punaisella korostettu kohta kirvoittaa väkisin hymyn kasvoille. Uuden testamentin monet osat alkavat tai loppuvat tervehdyksillä ja toisten uskovien lähettämillä terveisillä, mutta Vartiotorni-seura ei kaikessa tarmossaan ja tehokkuudessaan saa mahdutettua edes toisten lahkolaisten lähettämiä terveisiä turbo-ahdettuihin kokouksiinsa!”Muutoksia viikolla pidettävään kokoukseen”
”Syyskuun 3. päivänä alkavalla viikolla seurakunnan raamatuntutkistelu pitenee 25 minuutista 30 minuuttiin. Tutkistelunjohtajan tulee alkusanoissaan kerrata minuutin verran edellisen viikon aineistoa. Palveluskokous vuorostaan lyhenee 35 minuutista 30 minuuttiin. Enää palveluskokouksessa ei ole erillistä ohjelmanosaa ilmoituksia varten, vaan ne esitetään ensimmäisen ohjelmanosan alussa. Useimmiten ilmoituksia tarvitaan vain muutama, jos lainkaan, eikä ole tarpeen ilmoittaa, mitä kokouksessa tullaan käsittelemään. Kenttäpalvelusta ja siivousta koskevia ilmoituksia ja terveisiä ei tule esittää (km 10/08 s. 1 kpl 4). Jos tiedossa on pitkä ilmoitus, ohjelmansuorittajien on hyvä tietää siitä etukäteen, jotta he voivat lyhentää omaa osuuttaan.”
(Valatakunnan Palveluksemme elokuu 2012 s. 3)
Ja vielä lakihenkisyyden lisääntymiseen liittyvä extra: kuulin juuri eräältä Jehovan todistajalta, että enää nimittämättömän veljen ei ole sopivaa lukea Vartiotorni-lehteä sunnuntaisin seurakunnan edessä. Lukijan tulee olla joko vanhin tai avustava palvelija. Ilmeisesti pää-äänenkannattaja Vartiotornin lukeminen on sen verran pyhä tehtävä, että siihen tulee suhtautua aivan tietyllä vakavuudella.