Miten te ja/tai järjestö olette käsittäneet nämä ilmaukset
1) Jeesuksen jäljitteleminen
2) Jumalan miellyttäminen/ tahdon noudattaminen?
Olen itse kokenut että JT:lle nämä ilmaisut ovat usein sanahelinää ja asioiden naamioimista jottei totuus Totuudesta paljastuisi hallintoelimeen luottaville. Ne tuntuvat olevan käytössä puheissa ja teksteissä silloin kun puhujan tai hallintoelimen oma auktoriteetti ei tunnu tarpeeksi voimakkaalta.
Toki vielä nuorena ja siihen uskomaan kasvatettuna tuntui aikanaan tosiaan siltä että Jeesus olisi esimerkkimme, ja Jumala olisi palvonnan arvoinen tyyppi. Nykyään sitä huomaa että vaikka Jeesus saattoi olla ihan käypä käytösesimerkki, sitä ei todellakaan yritetty jäljitellä, sekä sitten palvonta ja kunnioitus pitää ansaita, oli kyseessä Jumala tai ei.
Jeesuksen jäljittelemistä viljellään puheissa aina kun on kyse hyvistä käytöstavoista, ja Jumalan miellyttämiseen vedotaan aina kun pyydetään tekemään jotain täysin tarpeetonta.
Myös järjestön mielestä Jumalan ominaisuuksia tulisi jäljitellä, mutta jätän mieluummin sen osan itse väliin, ainakin jos puhutaan vanhan testamentin Jumalasta. Kansanmurhat eivät vaan ole juttuni.